Uusi brittihallitus tuhosi suosionsa vain muutamassa viikossa

Trussonomics eli Britannian uuden pääministerin Liz Trussin mukaan nimensä saanut talousaate sysäsi konservatiivipuolueen kannatuksen alamäkeen. Nyt Truss yrittää epätoivoisesti paikkailla vaurioita.

Britannian konservatiivipääministerin Liz Trussin ja hänen valtiovarainministerinsä Kwasi Kwartengin viime viikko sitten perjantaina julkistama minibudjetti on kylvänyt epävakautta.

30.9. 15:58

Lontoo

Harvoin on uudella poliittisella johtajalla yhtä lyhyt poliittinen kuherruskuukausi kuin Britannian uudella konservatiivipääministerillä Liz Trussilla.

Trussin ja hänen valtiovarainministerinsä Kwasi Kwartengin viime viikko sitten perjantaina julkistama minibudjetti on kylvänyt epävakautta ja syössyt konservatiivipuolueen kannatuksen jyrkkään alamäkeen.

Yougov-yhtiön kuluvalla viikolla tekemän mielipidemittauksen mukaan enää 21 prosenttia äänestäjistä kannattaa Trussin konservatiivipuoluetta. Oppositiossa istuvalla työväenpuolueella on jo 54 prosentin kannatus.

Lue lisää: Britannian työväenpuolue puhkuu itsevarmuutta, kun konservatiivihallitus kompuroi: ”Nyt on tunne, että voitamme seuraavat vaalit”

Trussista tuli pääministeri aivan äskettäin eli 6. päivänä syyskuuta. Ura voi jäädä hyvinkin lyhyeksi, jos vedonlyöntiyhtiöiden kertoimia on uskominen.

Mielialat Britanniassa ovat nyt poikkeuksellisen negatiiviset.

Hallituksen vain viikko sitten lupaamat mittavat veronalennukset ovat osoittautuneet kaikkea muuta kuin hyväksi ideaksi. Trussonomics – eli Trussin mukaan nimen saanut talouspolitiikka – on nyt lähes kirosana.

Englannin keskuspankin on pitänyt rientää avuksi ja rauhoitella markkinoita. Äänestäjät ovat suuttuneet siitä, että veronalennuksista hyötyvät erityisesti rikkaat. Asuntovelalliset ja sellaisiksi aikovat ovat kauhistuneet korkojen nousua.

”Olemme huolissamme siitä, että [hallitukselta] puuttuu uskottava finanssipolitiikan strategia”, moitti DBRS Morningstar -luottoluokittaja perjantaisessa kommentissaan.

Perjantaina Truss ja Kwarteng yrittivät pelastaa mitä pelastettavissa oli. Pääministerillä ja valtiovarainministerillä oli tapaaminen valtiontaloutta valvovan riippumattoman elimen kanssa (Office for Budget Responsibility eli OBR).

Britanniassa konservatiivihallitus on saanut pyyhkeitä siitä, että se ei tukeutunut OBR:n asiantuntemukseen ennen minibudjetin julkistamista. Mittavia talousuudistuksia ei alistettu myöskään parlamentaariselle keskustelulle ja arvioinnille.

”Normaalisti budjetista väiteltäisiin [parlamentissa] viisi päivää, mutta Kwartengin dramaattisesta esityksestä keskusteltiin vain kaksi tuntia”, Institute for Government -ajatuspajan johtaja Hannah White huomautti kirjoituksessaan tuoreeltaan.

Pientä helpotusta hallitukselle toi kuluvalla viikolla se, että punta alkoi toipua.

Punnan romahtaminen dollariin verrattuna oli yksi Kwartengin minibudjetin seuraamuksista. Oltiin jo lähellä sitä, että punta ja dollari olisivat olleet samanarvoisia.

Hyvä uutinen oli myös se, että tuoreiden tilastojen mukaan brittitalous ei ole ainakaan vielä taantumassa.

Britannian tilastolaitoksen (ONS) perjantaisten lukujen mukaan talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia. Alun perin talouden ennustettiin supistuvan.

Huolet ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi, eikä kyse ole yksin rahasta.

Arvostettu lontoolainen Chatham House -ajatuspaja pohti jo brittikriisin globaaleja seuraamuksia.

Vaikka Britannian ongelmat eivät voi olla heijastumatta globaalitalouteen, on brittitalouden osuus maailmantaloudesta lopulta pieni: vain kolme prosenttia maailman BKT:stä.

Sen sijaan konservatiivihallituksen pikavauhtia julkistettu minibudjetti voi toimia pelotteena muille.

”Britannian kokemukset tarjoavat varoittavan esimerkin siitä, kuinka kasvua ei kannata yrittää pönkittää yleisillä veronalennuksilla, jotka rahoitetaan lisävelalla”, Chatham Housen globaalin talouden utkimusohjelmasta vastaava Creon Butler kirjoitti.

Sunnuntaina Birminghamissa alkaa konservatiivipuolueen puoluekokous. Vielä syyskuun alussa johtajanvaihdoksen toivottiin antavan puolueelle uutta nostetta.

Entisestä pääministeristä Boris Johnsonista oli tullut konservatiiveille rasite, joten omat painostivat Johnsonin jättämään kesällä eroilmoituksensa. Rivijäsenet valitsivat Johnsonin seuraajaksi Liz Trussin. Nyt hänkin on vaikeuksissa.

Tilanteesta hyötyy työväenpuolue, jonka johtaja Keir Starmer alkaa näyttää entistä todennäköisemmältä seuraavalta pääministeriltä.

Yougov-yhtiön kyselyn mukaan 44 prosenttia briteistä pitää Starmeria parhaana pääministerinä. Truss saa taakseen enää vain 15 prosenttia, kun taas 37 prosenttia ei ole varma, ja neljä prosenttia ei halua sanoa.

Mikä trussonomicsissa meni sitten pieleen?

Eniten paheksuntaa Britanniassa on herättänyt veronkevennysten kohdistaminen: Vaikka useimpien palkansaajien tuloverotus kevenee, hyötyvät isotuloiset selvästi eniten.

Tähän asti yli 150 000 puntaa (eli yli 168 000 euroa) vuodessa ansainneet ovat joutuneet maksamaan ylimenevästä osasta veroa 45 prosentin mukaan. Ensi keväänä tämä kovennettu veroaste poistuu. Kaikista yli 50 270 punnan vuosituloista maksetaan veroa vain 40 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvin isopalkkaiset hyötyvät uusista verosäännöistä jopa tuhansia puntia.

”Hallitus on menettänyt kontrollin Britannian taloudesta ja romauttanut punnan – – ja miksi? Jotta rikkain prosentti saisi veroleikkauksia”, moitti työväenpuolueen johtaja Starmer tiistaina labourin puoluekokouksessa Liverpoolissa.

Veronalennusten on arvioitu maksavan brittitaloudelle noin 45 miljardia puntaa (yli 50 miljardia euroa) verovuoteen 2026–2027 mennessä.

Keski- ja pienituloisetkin hyötyvät veroleikkauksista, mutta numerot kalpenevat vertailussa.

Valtiovarainministeriön oman ilmoituksen mukaan 31 miljoonalle palkansaajalle jää kohta entistä enemmän käteen. Keskimääräinen etu on 170 puntaa vuodessa.

Tuloveron perusaste laskee ensi keväänä 20 prosentista 19 prosenttiin. Tämä veroprosentti kohdistuu palkkatuloihin haarukassa 12 571–50 270 puntaa (eli noin 14 100–56 400 euroa) vuodessa.

Tuloveroa ei tarvitse maksaa, jos vuositulot eivät ylitä 12 570 puntaa.

brittihallitus on ilmoittanut myös poistavansa pankkiirien ja yritysjohtajien bonuksille asetetun katon, joka on ollut perintöä EU-jäsenyysajoilta. Brexitin toteuduttua EU-lainsäädäntö ei sido enää Britanniaa.

Bonuskaton romutus ei istu aikaan, jolloin tavallisten ihmisten elintaso rapistuu kovaa vauhtia.

Tilastolaitos ONS kertoi perjantaina, että 91 prosenttia Britannian aikuisväestöstä on huomannut elinkustannusten nousseen viime vuodesta. Lähes viidennes työtätekevistä etsii uusia tehtäviä, joista saisi entistä parempaa palkkaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan