Euroalueen inflaatio kiihtyi jo 10 prosenttiin syyskuussa ja Suomessa yli 8 prosenttiin

Euroalueen inflaatiovauhti oli syyskuussa taas odotuksia voimakkaampaa.

Saksassa inflaatiovauhti kiihtyi syyskuussa Eurostatin ennakkotietojen perusteella 10,9 prosenttiin. Ruoka kallistui Saksan tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 18,7 prosenttia viime vuoden syyskuusta.

30.9. 12:05 | Päivitetty 30.9. 14:59

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi syyskuussa euroalueella 10,0 prosenttiin, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin perjantaina julkaisemista ennakkotiedoista.

Ekonomistit arvioivat ennalta, että inflaatiovauhti olisi ollut 9,7 prosenttia. Elokuussa kuluttajahinnat kallistuivat 9,1 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Eurostatin ennakkotietojen mukaan energia kallistui viime vuoden syyskuusta 40,8 prosenttia, jalostamattoman elintarvikkeet 12,7 prosenttia, teollisuustuotteet 5,6 prosenttia ja palvelut 4,3 prosenttia.

Ekonomistien ja keskuspankkiirien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio voimistui 6,1 prosenttiin. Elokuussa se oli 5,5 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu herkille muutoksille alttiiden energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintaindeksiin.

”Inflaation voimakas kiihtyminen syyskuussa oli hieman yllättävää, koska viime vuoden vertailuhinnat olivat jo jonkin verran kohonneet. Energiakriisin kärjistyminen on voimistanut inflaatiota entisestään mutta inflaatio on nyt myös laaja-alaista. Tämä lisää Euroopan keskuspankin painetta kiristää rahapolitiikkaa voimakkaasti”, sanoo tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee eli ne köyhtyvät, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Eniten se aiheuttaa ongelmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen.

Vilkas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Suomessa kuluttajahinnat kallistuivat Eurostatin mukaan 8,4 prosenttia viime vuoden syyskuusta. Suomea hitaampaa inflaatio oli ennakkotietojen perusteella ainoastaan Ranskassa ja Maltalla. Ranskassa inflaatiovauhti oli 6,2 prosenttia ja Maltalla 7,3 prosenttia.

Voimakkainta inflaatiovauhti oli edelleen Baltiassa. Virossa kuluttajahinnat kallistuivat 24,2 prosenttia viime vuoden syyskuusta, Liettuassa 22,5 prosenttia ja Latviassa 22,4 prosenttia.

Euroopan suurimmassa kansantaloudessa Saksassa inflaatiovauhti oli10,9 prosenttia. Viimeksi se on ollut yhtä nopeaa vuonna 1951.

”Inflaatiovauhdissa on poikkeuksellisen suuria eroja euromaiden kesken. Yksi syy eroihin on se, että valtiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia ja erisuuruisia keinoja, joilla ne pyrkivät tukemaan energiakriisissä kärvisteleviä kotitalouksia ja yrityksiä”, sanoo toimistopäällikkö Markku Lehmus Suomen Pankista.

Inflaation kiihtyminen aiheuttaa suurta päänvaivaa Euroopan keskuspankille. Sen hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiovauhti kiihtyi jo keväällä yli seitsemään prosenttiin.

Keskuspankki turvautui syyskuun alussa historiallisen suureen 0,75 prosenttiyksikön ohjauskorkojen nostamiseen hillitäkseen inflaatiota.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti myös suorasanaisesti, että korkoja on tarpeen nostaa lähiaikoina useasti, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi.

Uusien inflaatiotietojen perusteella vaikuttaa yhä todennäköisemältä, että keskuspankki nostaa ohjauskorkoja myös lokakuussa 0,75 prosenttiyksikköä. Korkojen kohottaminen lisää monien kotitalouksien asuntolainojen hoitokuluja.

”Euroopan keskuspankin on syyskuun inflaatiotietojen perusteella väistämättä jatkettava ohjauskorkojen nostamista. Markkinat hinnoittelevat tälle vuodelle kahta isoa koronnostoa. Tämä voi tarkoittaa 0,75 prosenttiyksikön ja 0,50 prosenttiyksikön koronnostoa”, sanoo finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Hänen mukaansa inflaatio tuskin hidastuu tämän vuoden puolella ja pohjainflaatio pysynee nopeana pidempään, mikä lisää palkka–inflaatiokierteen mahdollisuutta.

”Inflaatio euroalueella on muuttunut jo pidempään laaja-alaisemmaksi”, Heiskanen sanoo.

Ennakoitua voimakkaamman inflaatiovauhdin takia myös taantuman vaara euroalueella on kasvanut merkittävästi.

Kun rahapolitiikkaa kiristetään voimakkaasti, se vähentää yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutusta. Tämä johtaa ajan mittaan talouskasvun hidastumiseen. Taantuman vaaraa on lisännyt merkittävästi myös Euroopan taloutta runteleva energiakriisi.

Lue lisää: Euroalueen talous nilkuttaa alakuloon: ”Taantuman todennäköisyys on erittäin suuri”

”Ensisijainen tavoitteemme ei ole hidastaa talouskasvua, ensisijainen tavoitteemme ei ole aiheuttaa työttömyyttä, ensisijainen tavoitteemme ei ole luoda taantumaa, vaan ensisijainen tavoitteemme on hintavakaus, ja meidän on saavutettava se”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde sanomalehti Financial Timesin mukaan keskiviikkona.

Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan