EU päätti hätätoimista – näin energiakriisi yritetään nujertaa

EU-jäsenmaat leikkaavat energiayhtiöiden ylisuuria voittoja ja fossiilienergian tuottajien voittoja. Suomi kerää toimilla maksimissaan sata miljoonaa euroa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistui energiaministereiden kokoukseen perjantaina Brysselissä.

30.9. 15:52

Bryssel

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi, että EU:n energiaministereiden perjantaina päättämät energian hätätoimet voivat tuoda Suomen valtion kassaan muutamia kymmeniä miljoonia euroja, maksimissaan sata miljoonaa euroa.

Lintilä pitää ”reilusti yläkantissa” EU-komission arviota, että jäsenmaat pystyisivät keräämään energiayhtiöiltä noin 140 miljardia euroa jaettavaksi edelleen energiatukina EU-kansalaisille.

Energiaministerit olivat jo viidettä kertaa koolla hätäkokouksessa, eikä niille näy loppua vähään aikaan. Lintilän mukaan tunnelma oli vakava. Ministerit saivat myös tilannekatsauksen Nord Stream -kaasuputkien sabotoinnista, joka on edelleen nostanut maakaasun hintaa Euroopassa.

”Tilanne alkaa ylittää vaikeudessaan jopa koronapandemian ajan”, Lintilä sanoi.

EU:n energiaministerit pääsivät perjantaina poliittiseen sopuun kriisitoimista, joilla EU pyrkii vastaamaan energian hintojen nousuun ja EU-kansalaisten ahdinkoon suurten energialaskujen takia.

Kriisitoimet tulevat voimaan heti sen jälkeen, kun ne on ensi viikolla julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Energiaministereiden kokouksessa päätettiin kolme konkreettista asiaa.

Sähkön säästö

Ministerit nuijivat kokouksessaan periaatesovun siitä, että jäsenmaat alkavat säästää sähköä.

Jäsenmaat vähentävät kuukausittaista sähkönkulutusta 10 prosenttia verrattuna keskimääräiseen sähkönkulutukseen viiden edellisen vuoden aikana. Tämä on vapaaehtoisella pohjalla oleva toimi.

Jäsenmaille tulee sen sijaan pakolliseksi vähentää energiankulutusta erityisesti huippuhintahetkien aikana. Huippukulutuksen hetkinä tarkoitus on päästä viiden prosentin vähennyksiin.

”Tämä on nopein ja vaikuttavin toimi, mikä hintaan on tehtävissä”, Lintilä sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on pystytty jo mittaviin säästöihin. Viikon päästä tätä vielä tehostetaan aloittamalla energiansäästökampanja.

Ylisuurten tuottojen verotus

Jäsenmaat alkavat verottaa ylisuuria tuottoja, joita eräille sähköntuottajille tulee hintojen kivuttua korkeuksiin.

Tuottoleikkuri koskisi energialähteistä tuuli- ja aurinkovoimaa, säätöön kykenemätöntä vesivoimaa, biomassapolttoaineita, jätettä, ruskohiiltä, turvetta, ydinvoimaa ja öljytuotteita.

Näiden tuottajien tuotot rajattaisiin 180 euroon megawattitunnilta.

Sähkön säätövoima olisi esityksen ulkopuolella, eli säätövoiman tuottajiin leikkuri ei iskisi, vaikka ne välillä saisivat yli 180 euron tuottoa.

Näin siksi, että tuottajilla säilyisi kannustin tuotantoon. Säätövoimaa tarvitaan, koska sähköä ei pysty varastoimaan, vaan sitä pitää tuottaa verkkoon koko ajan kulutusta vastaava määrä.

Suomessa on suuria haasteita saada ylisuurten tuottojen kattoa voimaan komission toivomassa ajassa eli heti 1. joulukuuta lähtien, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Suomen tapauksessa kyse on käytännössä verosta, joka kyseisille energiayhtiöille asetetaan. Meillä on valmisteilla kansallinen windfall-vero. Tämä on äärimmäisen haastavaa, ja meidän pitää katsoa valtiovarainministeriön vero-osaston kanssa, miten tämä on mahdollista tehdä”, Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan tuottokaton soveltaminen Suomessa jää alkuperäisiä arvioita rajallisemmaksi.

Fossiilituottojen verotus

EU-maat alkavat verottaa fossiilista energiaa eli raakaöljyä, hiiltä ja maakaasua tuottavien ja jalostavien yritysten tuottoja.

Tämän piiriin ei tule Lintilän mukaan lainkaan suomalaisyrityksiä.

Mitä seuraavaksi?

Suomi toivoo komissiolta konkreettisia esityksiä, joilla pystyttäisiin vaikuttamaan sähkön hintaan. Toiveena on saada esitys tukkumarkkinoiden teknisestä hintakatosta ja energiayhtiöiden vakuusvaatimusten keventämisestä.

Energiaministerit keskustelevat kokouksessaan myös eri malleista maakaasun hintakaton toteuttamiseksi. Viisitoista jäsenmaata on kirjelmöinyt komissiolle ja vaatinut kattoa. Suomi ei ollut mukana.

”Me emme hae ehdotonta hintakattoa, mutta olemme valmiit keskustelemaan”, Lintilä sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan