Energiajohtaja varoittaa: Vakuusvaateet voivat kaataa sähköyhtiöitä talvella

Suur-Savon Sähkön toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen mielestä vakuusvaateiden aiheuttama riski uhkaa koko energiajärjestelmän vakautta.

Helenin Salmisaaren voimalaitos Helsingissä pakkaspäivänä helmikuussa 2021.

4.10. 2:00 | Päivitetty 4.10. 8:42

Sähköyhtiöitä kassakriisin partaalle ajanut vakuusvaatimusten nopea nousu voi olla vasta esimakua siitä, mikä yhtiöitä odottaa talvella, varoittaa Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.

Elokuussa ongelmia yhtiöille aiheuttivat räjähdysmäisesti kasvaneet sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimukset, ja yhtiöiden maksukyvyn turvaamiseksi alalle järjesteltiin pikavauhtia yli 17 miljardin euron arvosta hätälainoja ja takauksia.

Sähkön johdannaispörssi ei kuitenkaan ole ainoa vakuuksia vaativa taho, vaan lisäksi yhtiöt joutuvat varaamaan rahaa kantaverkkoyhtiöiden ja Nordpoolin sähköpörssin vakuuksiin. Tykkyläinen on huolissaan siitä, että eri suunnilta tulevat, yhtä aikaa kasvavat vakuusvaatimukset voivat ensi talvena jopa kaataa suomalaisia energiayhtiöitä.

”Riski äärimmäiselle sähkön hinnalle tulevalle talvelle on erittäin suuri. Siinä käy niin, että sähkökaupan likvidejä varoja vaativat elementit räjähtävät samanaikaisesti”, Tykkyläinen sanoo.

Edessä voisi siis olla tilanne, jossa voittoa tekevä yhtiö ei selviydy lyhytaikaisista maksuvaatimuksista eli kassakriisistä.

”Voidaan puhua hyvin todennäköisestäkin skenaariosta, jossa likviditeettihaasteet ovat hyvin merkittäviä.”

Tykkyläinen pitää vakuusvaateiden aiheuttamaa riskiä systeemisenä, eli se ei kohdistu vain yksittäisiin yhtiöihin vaan uhkaa koko energiajärjestelmän vakautta.

”En löydä energiatoimialan historiasta mitään vastaavaa, mikä tässä on käsillä.”

Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen

Erityisen huolissaan Tykkyläinen on niin kutsutuista Esett-vakuuksista. Esett on pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteisyritys, joka hoitaa taseselvitystä. Se on osa järjestelmää, jolla varmistetaan, että sähköverkossa tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa joka hetki.

Tasapainon takaamiseksi jokaisen markkinalla toimivan yhtiön on pidettävä Esettin tilillä vakuutta siltä varalta, ettei pystykään toimittamaan lupaamaansa sähköä.

Tällä hetkellä esimerkiksi Suur-Savon Sähkön kohdalla Esett-vakuus on vain joitain miljoonia euroja, Tykkyläinen kertoo.

”Tällä hetkellä, kun ollaan vielä suvikeleillä eivätkä hinnat ole korkeat, vakuusvaateet eivät ole haastavat.”

Ensi talvena tilanne voi olla toisenlainen. Eurooppa on keskellä energiakriisiä, ja Suomessakin varoitellaan sähköpulan vaarasta. Hintaheilahtelut sähkömarkkinoilla ovat jo voimistuneet, ja talvella hintojen nousun odotetaan pahenevan.

Tykkyläinen pelkää, että näissä oloissa Esettin vakuusvaateet voivat nousta ennennäkemättömän korkeiksi. Hänen arvionsa mukaan Suur-Savon Sähkön maksamat vakuudet Esettille voivat nousta nykyisistä miljoonista euroista kymmeniin tai satoihin miljooniin euroihin, teoriassa enimmillään jopa 500 miljoonaan euroon.

Koko Suomen energiajärjestelmän tasolla puhuttaisiin miljardiluokan sitoumuksista, joihin yhtiöiden olisi löydettävä rahat suhteellisen nopeasti. Esett määrittää vakuudet joka maanantai, ja yhtiöiden on toimitettava rahat saman päivän aikana.

”Siinä on suunnilleen viikon verran aikaa miettiä, mistä likviditeetti haalitaan. Reagointiaika on niin lyhyt, että mitään sellaisia toimia ei ehditä tekemään, joita ei ole ennalta valmisteltu.”

Jos yhtiö ei pysty toimittamaan vakuutta, se voidaan sulkea pois säätömarkkinoilta. Näin on tehty pari kertaa viimeisen viiden vuoden aikana.

Kaava, jolla Esettin vakuusvaade määräytyy, on monimutkainen, mutta yksinkertaistaen vakuus määräytyy yhtiön toiminnan volyymin ja säätösähkön hinnan perusteella. Säätösähkön hinta ei ole sama kuin spot-hinta, jolla monet kuluttajatkin sähköä ostavat, vaan hinta määräytyy säätösähkömarkkinoilla.

Vakuusvaateiden kasvun riskiä kasvattaa se, että säätösähkön hintakatto on nousemassa pian merkittävästi.

Nykyisin hintakatto on 5 000 euroa megawattitunnilta eli 5 euroa kilowattitunnilta. Energiavirasto kuitenkin teki syyskuun alussa päätöksen, jolla hintakatto nousee marraskuun alusta lukien 10 000 euroon megawattitunnilta.

Näin ollen myös yhtiöiden kohtaamat vakuusvaateet voivat nousta merkittävästi.

Tänä vuonna hintakatto on Suomessa tullut vastaan vain yhtenä päivänä, yhden tunnin ajan. Tämä tapahtui elokuun 16. päivä aamuyhdeksältä. Hyvin lähellä hintakattoa, 4 899 eurossa, käytiin myös syyskuun 8. päivän aamuna, kun Olkiluoto 3:n koekäytössä oli yllättäviä ongelmia.

Esett-vakuudet eivät kuitenkaan määräydy yksittäisten piikkituntien hinnan perusteella, vaan laskelmissa käytetään säätösähkön viikon keskihintaa. Vakuusvaateiden kasvu edellyttää siis sitä, että säätösähkön hinta pysyy pitkään korkealla. Käytännössä äärimmäisen korkeat vakuusvaateet voisivat tulla eteen sähkömarkkinoiden häiriötilanteessa.

”Se voisi toteutua esimerkiksi jos kovalla pakkasella tapahtuu jokin tuotantolaitoksen poiskytkentä. Silloin Suomen tehotasapaino järkkyy. Silloin [kantaverkkoyhtiö] Fingridin on käynnistettävä varavoimalat ja ruvettava leikkaamaan kuormia”, Tykkyläinen sanoo.

Fingridin talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä

Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä kertoo, että riskit on tunnistettu. Asiasta on keskusteltu Fingridin, viranomaisten ja energiayhtiöiden välillä.

”Olemme lähestyneet Energiavirastoa ja pyytäneet, että hintakaton korottamista lykättäisiin talven jälkeiseen aikaan. Se vaikuttaisi siihen, kuinka suuriksi vakuusvaateet voivat nousta”, Metsälä kertoo.

Fingrid esittää, että hintakattoa nostettaisiin vasta huhtikuun alussa.

Syyskuun alussa valtio sorvasi energiayhtiöiden maksukyvyn turvaamiseksi 10 miljardin euron laina- ja takauspaketin, mutta sen käyttötarkoitus on varattu ainoastaan johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten kattamiseen.

Tykkyläinen ehdottaa ratkaisuksi, että valtio antaisi Esettille takauksen, jonka turvin yhtiö voisi keventää vakuusvaateitaan. Näin taattaisiin sähkömarkkinoiden vakaus.

”Esettillä on järjestelmän vakauden kannalta keskeinen rooli. Se ei saa kaatua missään tapauksessa.”