S&P 500 -indeksi laski miltei yhtä jyrkästi kuin korona­kriisissä

Varsinkin nopeasti kasvavien yhtiöiden osakekurssit ovat luisuneet alemmas tämän vuoden aikana.

Osakekurssit ovat luisuneet alemmas alkuvuoden aikana. Kuva Helsingin pörssin ovelta Fabianinkadulta.

2.10. 19:52 | Päivitetty 2.10. 22:33

Syyskuu sujui sijoittajien kannalta apeissa tunnelmissa. Yhdysvaltain suuryhtiöiden osakekursseja seuraava S&P 500 -osakeindeksi tippui syyskuussa aikana 9,4 prosenttia. Kyseessä oli indeksin jyrkin pudotus kuukaudessa sitten maaliskuun 2020, jolloin koronaviruspandemiasta seurannut paniikki aiheutti pörssiromahduksen. Alkuvuoden aikana S&P 500 on luisunut jo 25 prosenttia.

S&P 500 -indeksi on yksi maailman seuratuimmista osakeindekseistä. Se heijastaa sijoittajien odotuksia maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä.

Myös Helsingin pörssi rymisteli alaspäin syyskuussa. Helsingin pörssin yleisindeksi laski kuukauden aikana seitsemän prosenttia ja on laskenut tammikuun alun lukemista 23 prosenttia. Indeksi oli viimeksi näin matalalla syyskuussa 2020.

Syyskuun päätyttyä S&P 500 on kirjannut nyt kolme perättäistä vuosineljännestä laskulukemia. Yhdysvaltain pörssissä nähtiin viimeksi yhtä pitkä laskuputki vuonna 2009 finanssikriisissä.

Varsinkin nopeasti kasvavien yhtiöiden osakekurssit ovat luisuneet alemmas tämän vuoden aikana. Yhdysvaltain teknologiasektorin osakkeita seuraava Nasdaq-indeksi on nyt kolmasosan alempana kuin tammikuun alussa. Esimerkiksi suomalaisen ruokalähettipalvelun Woltin viime vuonna ostaneen Doordashin osakekurssi on pudonnut 80 prosenttia viime syksyn kurssihuipuista.

Viime viikkoina kurssilaskussa on ollut silmiinpistävää se, että pienten teknologiayhtiöiden lisäksi aiemmin miltei voittamattomilta näyttäneiden suurten teknologiayhtiöiden kurssit ovat tulleet alas jyrkästi. Esimerkiksi Applen, Amazonin, Alphabetin, Microsoftin ja Facebookin emoyhtiön Metan osakekurssit ovat tippuneet kuukaudessa enemmän kuin pörssi keskimäärin.

Muutos aiempaan on merkittävä, sillä juuri edellä mainitut teknologiajätit ovat viitoittaneet viime vuosina pörssien nousua.

Maailman pörssit kääntyivät laskuun viime talvena, samoihin aikoihin kun keskuspankit alkoivat kiristää rahapolitiikkaansa.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran maaliskuussa. Sen jälkeen Fed on nostanut korkoja viiteen eri otteeseen. Fedin ohjauskorko on noussut alkuvuoden aikana nollasta kolmeen prosenttiin. Fedin ohjauskorko oli näin korkealla viimeksi vuonna 2008. Keskuspankki ennakoi nostavansa ohjauskorkoa loppuvuoden aikana jo neljään prosenttiin.

Euroopan keskuspankki on sekin aloittanut koronnostonsa. EKP nosti korkojaan heinäkuussa ja uudestaan syyskuussa. Kyseessä olivat EKP:n ensimmäiset koronnostot peräti 11 vuoteen. Myös EKP:n odotetaan nostavan korkoja lisää loppuvuoden aikana.

Keskuspankit nostavat korkoja, koska ne ovat huolissaan voimakkaasta kuluttajahintojen noususta.

Vaikka sekä Fed että EKP ovat nostaneet korkoja nopeassa tahdissa, koronnostot eivät ole ainakaan vielä pysäyttäneet inflaatiota. Yhdysvaltain kuluttajahinnat nousivat elokuussa yli kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. EU:n tilastoviranomainen Eurostat kertoi perjantaina, että euroalueen kuluttajahinnat vahvistuivat syyskuussa kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Inflaatiovauhti on siten kiivain euroalueen historian aikana.

Inflaation ja koronnostojen lisäksi sijoittajat ovat huolissaan maailmantalouden näkymistä. Yhdysvaltain bruttokansantuote supistui vuoden alkupuoliskolla, eivätkä syksyn talousnäkymät ole sen paremmat. Eurooppa on keskellä energiakriisiä. Kiina taas on pitkälti sulkeutunut ulkomaailmalta maan koronarajoitusten vuoksi.

Teollisuuden talousnäkymistä kertovat ostopäällikköindeksit ennakoivat heikentyvää talouskehitystä niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Kiinassa. Teollistuneiden maiden kuluttajien luottamus taas ei ole koskaan aiemmin ollut näin heikko, arvioi teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestö OECD.

”Taantuman vaara Yhdysvalloissa on ilman muuta kasvanut. Talous on ylikuumentunut, ja keskuspankki voi joutua kiristämään rahapolitiikkaa sen verran paljon, että talous menee taantumaan ennen kuin inflaatio hidastuu lähelle kahta prosenttia”, finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoi HS:lle torstaina.

Vuosi on ollut vaikea osakesijoittajille, mutta yhtä lailla synkkää kehitys on ollut korkomarkkinoilla. Usein osakemarkkinoiden laskiessa sijoittajat saavat turvaa korkomarkkinoilta ja erityisesti valtionlainoista. Tällä kertaa turvapaikkaa ei ole löytynyt.

Velkakirjojen arvot laskevat korkojen noustessa. Niinpä valtionvelkakirjojen arvot ovat laskeneet selvästi, kun inflaatio on kiihtynyt ja keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkojaan.

Osa sijoittajista saattoi huokaista jo helpotuksesta keskiviikkona. Englannin keskuspankki aloitti keskiviikkona valtionlainojen ostot markkinoilla sen jälkeen, kun Ison-Britannian valtionvelan korot lähtivät erittäin nopeaan nousuun. Tieto Englannin keskuspankin tukiostoista rauhoitti maailman pörssejä hetkeksi, mutta kurssilasku jatkui taas torstaina ja perjantaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita