Brittien eläkeyhtiöt olivat lähellä romahdusta tällä viikolla – Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Brittiläiset eläkesijoittajat olivat vaarassa kaatua viime keskiviikkona. Vasta keskuspankin hätätoimet pysäyttivät markkinoiden paniikin.

Englannin punnan kurssi romahti sen jälkeen, kun uusi valtiovarainministeri Kwasi Kwarteng esitteli minibudjettinsa viikko sitten perjantaina.

2.10. 14:02

Britannian finanssimarkkinat ajautuivat tällä viikolla kaaoksen partaalle.

Brittimarkkinoiden paniikin tarkat yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa. Se kuitenkin tiedetään, että monet brittien eläkeyhtiöt ajautuivat äkilliseen rahapulaan ja myivät omistuksiaan markkinoille pakon edessä useiden päivien ajan. Muun muassa Financial Times -lehden mukaan paniikki oli vähällä levitä laajaksi kansainväliseksi rahoituskriisiksi.

”Aamulla pelkäsin hetken aikaa, että tämä on lopun alkua”, eräs pankkiiri kommentoi tilannetta FT:lle keskiviikkona.

Sekavan tapahtumaketjun lähtölaukauksena toimi Britannian valtiovarainministerin Kwasi Kwartengin viikko sitten julistama minibudjetti. Kwarteng lupasi leikata veroja ja lisätä valtion menoja tulevina vuosina.

Markkinoiden reaktio Kwartengin esitykseen oli raju.

Englannin punnan dollarikurssi romahti parissa päivässä kahdeksan prosenttia. Samalla brittien valtionlainojen korot nousivat ennätyksellisesti. Britannian 30-vuotisen valtionlainan korko nousi muutamassa päivässä 3,5 prosentista yli viiteen prosenttiin. Muutokset voivat kuulostaa pieniltä, mutta ovat valuutta- ja valtionlainamarkkinoilla hyvin poikkeuksellisia.

Markkinoiden kuohu tasaantui keskiviikkona, kun Englannin keskuspankki tuli hätiin. Keskuspankki kertoi ostavansa Britannian valtionlainoja markkinoilta 65 miljardilla punnalla eli noin 74 miljardilla eurolla.

”Jos markkinoiden ongelmat jatkuisivat, nostaisi se merkittävästi Britannian rahoitusvakauden riskejä”, Englannin keskuspankki perusteli hätärahoitustaan.

Mediatietojen mukaan markkinapaniikki juontui Britannian eläkesijoittajien ongelmista.

Monet eläkeyhtiöt olivat keskittäneet sijoituksiaan Britannian valtionlainoihin. Niinpä eläkeyhtiöt ajautuivat vaikeuksiin, kun joukkovelkakirjojen arvot heikkenivät yllättäen.

Samalla eläkeyhtiöiden omistamien johdannaisten vakuusvaatimukset kasvoivat, eli ne joutuivat tallettamaan lisää rahaa johdannaisten vakuuksiksi.

Monet brittien vakuutusyhtiöistä käyttävät johdannaisia suojaamaan salkkujaan kurssiheilunnalta ja muilta riskeiltä. Tiettävästi jotkut brittien eläkeyhtiöt käyttävät sijoituksissaan myös velkavipua. Velkavipu vahvistaa sijoitusten tuottoja nousumarkkinassa, mutta vastaavasti laskumarkkinassa tappiot kasvavat nopeasti.

Brittien eläkeyhtiöt joutuivat siis myymään sijoituksiaan viime viikolla pakon edessä keskellä jo valmiiksi hermostunutta markkinaa. Sen seurauksena kurssit syöksyivät yhä alemmas ja ostajat katosivat markkinoilta. Kuolonkierre alemmas oli täydessä vauhdissa, kunnes keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot keskiviikkona.

Voisiko vastaavanlainen eläkeyhtiöiden pakkomyynneistä seuraava syöksykierre tapahtua Suomessa?

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan Britannian ja Suomen taloudet ja eläkejärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi.

”Tämä tapaus sai alkunsa, kun markkinat reagoivat valtiovarainministerin ’minibudjettiin’. Punta romahti ja Britannian valtionlainojen korot heilahtivat odottamattomasti. Suomi on puolestaan osa euroaluetta. On vaikea kuvitella, että Suomen teot yksinään heilauttaisivat euroalueen markkinoita tällä tavalla”, Kautto sanoo.

Kauton mukaan eri maiden eläkeyhtiöitä säännellään hyvin eri tavoin. Niinpä myös eläkejärjestelmien riskit ovat luonteeltaan erilaisia.

Suomalaiset eläkeyhtiöt kuten Ilmarinen ja Varma ovat osittain rahastoivia, eli tulevat eläkkeet nojaavat vain osittain sijoitusten tuottoihin. Niillä on vakavaraisuussäännöt, joiden puitteissa pitää pysyä. Jos eläkeyhtiöiden sijoitusten varat tippuvat lähelle vakavaraisuusrajaa, niiden pitää vähentää riskejään eli käytännössä myydä omistuksiaan.

Finanssivalvonta seuraa suomalaisten työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta ja sijoitustoimintaa.

Ainakin teoriassa voi kuvitella tilanteen, jossa suomalaiset eläkeyhtiöt joutuisivat pakkomyymään omistuksiaan äkillisen markkinoiden syöksyn seurauksena.

Toisaalta äärimmäisissä tilanteissa vakavaraisuusrajojakin saatetaan höllätä. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2008 finanssikriisissä. Eduskunta sääti tuolloin lain, jonka seurauksena eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia höllennettiin tilapäisesti. Lain seurauksena eläkesijoittajien ei ollut pakko myydä omistuksiaan keskellä pahinta markkinapaniikkia, vaikka vakavaraisuusraja olisikin alittunut.

Jotkut suomalaiset eläkeyhtiöt olivat ongelmissa vakavaraisuussääntöjensä kanssa myös vuoden 2020 koronakriisissä. Työeläkeyhtiö Elon vakavaraisuus tippui hetkeksi alle vaaditun vakavaraisuusrajan. Eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöjä ei ehditty tuolloin höllätä kuten vuonna 2008, kun markkinoiden syöksy jo päättyi maaliskuussa 2020.

Elon osakemyynnit herättivät huomiota myös viime keväänä, kun se myi merkittäviä määriä suomalaisyhtiöiden osakkeita samalla kun pörssit laskivat tuntuvasti. Sen vakavaraisuus pysyi tuolloin kuitenkin sääntelyn puitteissa.

Suomalaisten eläkevarat ovat pieniä verrattuna brittien eläkejärjestelmään. Suomen eläkejärjestelmän varat olivat viime vuoden lopulla noin 260 miljardia euroa. Tällä viikolla ongelmiin ajautuneissa brittien eläkeyhtiöissä on varallisuutta jopa 1 500 miljardia euroa.

Koska brittien eläkesalkut ovat suuria, myös niiden vaikutukset markkinoihin voivat olla poikkeuksellisia.

Briteissä tällä viikolla koetut vaaran hetket saattoivat johtua osaltaan siitä, että monet brittieläkeyhtiöt olivat keskittäneet ison osan sijoituksistaan nimenomaan Britannian valtionlainoihin ja niiden johdannaisiin. Siten ongelmien iskiessä brittien valuutta- ja valtionlainamarkkinoille, riskit realisoituivat monilla eläkesijoittajilla yhtäaikaisesti.

Kun brittien eläkeyhtiöt joutuivat myymään samaan aikaan omistuksiaan, ne kuvainnollisesti ryntäsivät kaikki kohti samaa ovea, eivätkä mahtuneet yhtä aikaa ovesta ulos. Seurauksena oli markkinapaniikki.

Kauton mukaan suomalaiset eläkevarat on hajautettu laajalti eri puolille maailmaa ja eri omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, velkakirjoihin ja muihin sijoituksiin. Sekin vähentää suomalaisten eläkesijoitusten riskejä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan