Suomalaisyliopistot eivät pärjää EU:n tutkimusrahan jaossa, sanoo rehtorijohtaja

Suomen yliopistojen rehtorineuvostoa johtava Jukka Kola pitää pääsyynä EU-rahoitushakemusten heikkoon menestykseen viime vuosien kotimaisia leikkauksia yliopistoissa.

Koronarokotteen kehitystyötä Tampereella 2020.

6.10. 2:00 | Päivitetty 6.10. 6:45

Bryssel

Suomalaiset yliopistot eivät menesty EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen jaossa niin hyvin kuin voisivat, sanoo Turun yliopiston rehtori Jukka Kola. Kola toimii Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtajana.

Kola pitää yhtenä perussyynä kansallisen rahoituksen viime vuosina heikentynyttä tasoa. Se heijastuu Suomen tutkimuksen kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös EU-rahoitukseen.

Suomesta EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelmaan lähetetyt korkeakoulujen ja yritysten rahoitushakemukset menivät heikommin läpi kuin Ruotsista ja Tanskasta lähetetyt.

Suomalaishakemusten läpimenoprosentti oli hieman päälle 13 prosenttia, mikä on EU-maiden keskiarvon eli 15,6 prosentin alapuolella. Tanska ja Ruotsi ovat suunnilleen keskiarvossa.

Kola pitää Ruotsia ja Tanskaa melko sopivina verrokkimaina.

”Meillä pitäisi olla Tanskaan nähden samat edellytykset, vaikka toki Tanskassa ja Ruotsissa kansallinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus on Suomea korkeampaa. Ruotsi on isompi, ja siellä on enemmän yliopistoja, mikä heijastuu saadussa rahoituksessa”, Kola sanoo.

Horisontti 2020 on jo päättynyt EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, joka oli voimassa vuosina 2014–2020. Ohjelman kokonaisbudjetti oli noin 80 miljardia euroa. Uusi ohjelma Horisontti Eurooppa alkoi vuonna 2021.

Suomelle on myönnetty EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta noin 1,54 miljardia euroa.

Jukka Kola toimii Suomen yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtajana.

Jukka Kolan mukaan tutkimuksen tason puolesta Suomella olisi mahdollisuudet parempaan, mutta aiemmin kotimaassa tehdyt budjettileikkaukset näkyvät edelleen ja heijastuvat myös saatuun EU-rahoitukseen.

”Silloin tehtiin ratkaisuja, joiden seurauksena meidän erittäin hyvä julkinen panostuksemme meni alaspäin kuin lehmän häntä. Kun muut maat 2010-luvulla kasvattivat tki-investointien osuutta bruttokansantuotteestaan, meillä osuus laski. Olimme lähellä neljää prosenttia, nyt olemme alle kolmessa prosentissa.”

Tki-investoinneilla tarkoitetaan investointeja tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikaiset leikkaukset vuosina 2015–2019 jyrkensivät laskua.

”Siinä heikennettiin laajasti suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä. Kun kansallisen rahoituksen vipuvaikutus puuttuu, on aika vaikea päästä mukaan kansainvälisiin hakemuksiin.”

Jos neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) haluttaisiin päästä, julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusrahoituksen pitäisi yhteensä olla 600 miljoonaa euroa vuodessa aina vuoteen 2030 asti.

EU:n Horisontti-ohjelmiin voivat osallistua tutkijat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, järjestöt ja monet muut toimijat myös muualta kuin EU:n jäsenmaista. Israel ja Norja ovat suurimmat EU:n ulkopuoliset rahan saajat.

Tavoitteena on ollut kehittää Eurooppaan huipputason tiedettä. Lisäksi Horisontti rahoittaa EU:n isoja teemoja eli vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää. Kolmas tavoite ovat innovaatiot.

Pohjoismaiset yliopistorehtorit olivat syyskuun lopussa Brysselissä kertomassa EU-päättäjille ja komissiolle näkemyksensä eurooppalaisen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiopolitiikan kehittämiseksi.

Yliopistojen johto on huolestunut jäsenmaiden ehdotuksesta leikata Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yli 660 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Kola kannustaa suomalaisia yliopistoja rakentamaan lisää verkostoja ja yhteistyökuvioita.

”Isoihin tutkimusyhteenliittymiin, konsortioihin, pitää päästä mukaan. Aivan ratkaisevaa on, että meidän tutkimuksemme on huipputasoista EU:n korostamissa teemoissa. Lisäksi useimmissa EU:n tki-kumppanuuksissa kansallinen rahoitus on sisäänpääsyedellytys.”

Kolan mukaan myös hakupainetta pitää korkeakouluissa lisätä, koska EU-rahoitusta ei saa, jos sitä ei hae.

Kolan mukaan tutkimuksessa pitää tavoitella parasta mahdollista laatua, jolla on myös suurin vaikuttavuus. Laadun lisäksi toinen lähtökohta on tutkimuksen avoimuus, mikä Kolan mukaan kattaa myös yliopiston autonomian.

”Ei kukaan ulkoa määrää, mitä pitää tutkia. Ei kukaan olisi osannut määrätä tutkimaan koronarokotteiden eri variaatioita, mutta sitä oli onneksi tehty. Yleensä yliopistoissa tiedetään parhaiten, mitä pitää tehdä, jotta syntyy uutta tietoa.”

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen valtaan astuneen hallituksen ohjelmassa Suomen tavoitteeksi asetettiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuuden nostaminen neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitetta on arvosteltu epärealistisuudesta.

”Tavoite ei näillä näkymin ole realistinen, jos katsoo, miten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkiset tuet ja yritysten t&k-menot ovat kehittyneet”, sanoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Heli Koski HS:n maaliskuussa 2021 ilmestyneessä uutisessa.

Vuonna 2020 tki-investointien osuus Suomen bkt:stä oli kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan noin 2,9 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan