Saudi-Arabia ja Venäjä löysivät toisensa öljy­kokouksessa

Öljyntuottajien päätös rajoittaa tuotantoa kertoo siitä, kuinka suuri uhka lännen öljypakotteet tuottajamaille ovat, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

Venäjän apulaispääministeri Aleksander Novak saapui Opecin tapaamiseen Wienissä keskiviikkona.

6.10. 19:22 | Päivitetty 6.10. 19:55

Venäjä ja länsimaat käyvät energiasotaa. Venäjä kiristää Eurooppaa kaasutoimitusten katkaisemisella, ja länsimaat yrittävät tyrehdyttää Venäjän öljyviennistä saamat rahavirrat.

Joulukuussa EU on kieltämässä venäläisen raakaöljyn tuonnin, ja yhdessä G7-maiden kanssa se on asettamassa venäläiselle öljylle hintakaton. Hintakaton on tarkoitus pehmentää EU:n aiempaa päätöstä kieltää eurooppalaisilta vakuutusyhtiöiltä Venäjän öljytoimitusten vakuuttaminen. Se uhkasi pysäyttää Venäjän öljytoimitukset koko maailmaan. Nyt eurooppalaiset yhtiöt saavat jatkossakin vakuuttaa toimituksia, jos ostaja noudattaa hintakattoa.

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon venäläistä öljyä maailmanmarkkinoilta poistuu, kun hintakatto astuu voimaan. Venäjä on uhannut, ettei se myy öljyä hintakattoa noudattaville tahoille.

Länsimaat etsivät siis hienovaraista tasapainoa, jossa pakotteilla yhtäältä pyritään vähentämään Venäjän öljytuloja ja toisaalta varmistamaan, että venäläinen öljy yhä virtaa maailmanmarkkinoille. Tarkoitus on hillitä pakotteista johtuvaa energian hinnan nousua.

Lue lisää: Venäjän öljyn hintakatto on helposti kierrettävissä – Yhdysvallat pelkää liian tehokkaita pakotteita

Tämä on konteksti, jossa öljyntuottajamaiden kartelli Opec+ keskiviikkona ilmoitti uusista tuotanto­rajoituksista. Opec+ on öljyntuottajamaiden laajennettu kokoonpano, johon kuuluu Saudi-Arabian kaltaisten varsinaisten Opec-maiden lisäksi joukko kartellin ulkopuolisia kumppaneita, tärkeimpänä Venäjä.

Jos länsimaat odottivat Saudi-Arabialta ja muilta öljyntuottajilta auttavaa kädenojennusta, tarjolla oli vain märkä rätti naamaan.

Opec+ päätti laskea öljyn tuotantokiintiötä kahdella miljoonalla barrelilla päivässä. Päätös astuu voimaan marraskuussa ja on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka.

Kaksi miljoonaa barrelia vastaa noin kahta prosenttia globaalista päivittäisestä öljyntuotannosta, joskin todellinen poistuma maailman­markkinoilta on tätä pienempi, sillä osa öljyntuottajista, Venäjä ennen kaikkea, tuottaa jo nyt kiintiötään vähemmän. Todellinen tuotanto vähenee arviolta miljoona barrelia päivässä.

Päätös varmistaa, että markkinoilla on vähemmän öljyä korvaamaan venäläistä raakaöljyä ja öljyn hinta pysyy korkealla. Viime viikkoina Pohjanmeren Brent-raakaöljyn hinta on laskenut Venäjän hyökkäyksen alkamista edeltävälle tasolle, alle sataan dollariin barrelilta, kun maaliskuussa hinta kävi korkeimmillaan 139 dollarissa. Öljy on silti poikkeuksellisen kallista.

Opecin päätös on omiaan kiihdyttämään inflaatiota, joka uhkaa ajaa Euroopan taantumaan. Inflaation hillitseminen ei ole ainoastaan taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys, sillä se voi koetella eurooppalaisten kuluttajien tukea Ukrainalle ja Venäjän-vastaisille pakotteille.

Öljyntuottajamaat tietysti kiistivät minkäänlaiset poliittiset motiivit päätöksen takana ja vakuuttivat tehneensä päätöksen puhtaasti öljyn kysyntä­ennusteiden pohjalta. Heidän mukaansa talouskasvu on hidastumassa niin, että tuotannon vähentäminen on perusteltua.

Poliittisten tarkoitusperien kiistäminen on luonnollista, sillä Opec haluaa, että se nähdään öljymarkkinoiden keskuspankkina, joka vain takaa markkinoiden vakauden. Keskuspankki toki kuulostaa paremmalta kuin kartelli.

Energiasodan keskellä päätös saa kuitenkin väistämättä poliittisen sävyn. Tähän saakka Saudi-Arabia ja muut öljyntuottajamaat ovat välttäneet ottamasta kantaa Ukrainan tilanteeseen, mutta ainakin Yhdysvalloissa keskiviikkoinen päätös tulkittiin puolen valinnaksi.

”Opec asettui ilmiselvästi Venäjän puolelle”, Valkoisen talon tiedottaja totesi välittömästi päätöksen jälkeen.

Lue lisää: Yhdysvallat syyttää suuria öljynviejiä liittoutumisesta Venäjän kanssa

Enemmän päätöksessä saattoi kuitenkin olla kyse uhasta, jonka öljykartelli näkee nousevan horisontissa.

G7-maiden kaavailema öljyn hintakatto on potentiaalinen uhka myös muille öljyntuottaja­maille. Se enteilee sitä, että öljyn ostajat yhdistävät voimansa tuottajia vastaan. Jos ostokartelli osoittaa voimansa Venäjää vastaan, hallitukset ympäri maailman saattaisivat saada päähänsä vääränlaisia ajatuksia, jotka potentiaalisesti voivat heikentää öljyntuottajien valtaa.

Monet öljyntuottajamaat ovat myös autoritaarisia valtioita, jotka eivät jaa länsimaiden ihmisoikeus­käsityksiä. Saudi-Arabian hallinto paloittelumurhasi journalistin ja toisinajattelijan Jamal Khashoggin vuonna 2018. Nämä maat tiedostavat riskin, että jonain päivänä nekin saattavat päätyä lännen pakotteiden kohteeksi. Ei ole niiden intresseissä synnyttää mielikuvaa, että öljykaupan sanktiointi olisi helppoa.

Opecin päätös ei välttämättä kerro niinkään Venäjän tukemisesta kuin omien intressien puolustamisesta. Intressit vain sattuvat olemaan samansuuntaiset.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita