Wahlroos järjesteli perintöä, takin­kääntö Britanniassa – HS kertaa viikon talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Pientä turbulenssia. Britannian pääministeri Liz Truss ja valtiovarainministeri Kwasi Kwarteng vierailivat rakennustyömaalla päivä sen jälkeen, kun hallitus päätti perua markkinakaaoksen aiheuttaneet veronkevennykset.

7.10. 13:17

Sijoittajien stressitaso kohoaa

Sijoittajat Yhdysvalloissa ovat yhä enemmän huolissaan häiriöistä eli stressistä rahoitus­järjestelmässä.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön rahoitustutkimuksen osaston OFR:n markkinastressiä mittaava indeksi on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2020 toukokuun. Tuolloin koronaviruspandemian alkaminen järkytti rahoitusmarkkinoita. Indeksi myös laski todella nopeasti, kun elvyttäminen alkoi.

OFR:n indeksi on nyt 3,1 pisteessä. Indeksi on nollassa silloin, kun markkinat toimivat normaalisti.

Myös Bank of America -pankin keräämän indeksin mukaan markkinoiden volatiliteetti on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2020 korona-ajan.

Tällä viikolla osakkeet kallistuivat Yhdysvalloissa ensin maanantaina ja tiistaina todella ripeää vauhtia. Hurja ralli vaihtui laskusuuntaan keskiviikkona.

Markkinastressin kohoaminen tarkoittaa, että rahoitusmarkkinat eivät toimi kuten niiden pitäisi. Yhtiöt eivät saa helposti rahoitusta, osakkeiden myyminen ja ostaminen on vaikeutunut, sijoituskohteiden hinnat vaihtelevat rajusti ja sijoittajat eivät ole halukkaita ottamaan riskiä.

Kaaos johti takinkääntöön

Britannian uudeksi pääministeriksi syyskuun alussa ryhtynyt Liz Truss ja hänen hallituksensa ovat edenneet alkumetrinsä markkina­myllerryksessä.

Bloombergin laskelmien mukaan maan osake- ja joukkovelka­kirja­markkinoilta pyyhkiytyi yhteensä ainakin 300 miljardia puntaa eli noin 340 miljardia euroa Trussin hallituksen ensimmäisen kuukauden aikana.

Lontoon pörssin FTSE 100 -indeksi on menettänyt noin 77 miljardia puntaa sitten pörssin sulkeutumisen perjantaina 2. syyskuuta, jolloin oli viimeinen pörssipäivä ennen kuin Trussin hallitus aloitti.

Britannian finanssimarkkinat ajautuivat suorastaan kaaoksen partaalle viime viikolla. Sykäyksen antoi tuoreen valtiovarainministerin Kwasi Kwartengin minibudjetti, jossa luvattiin leikata veroja ja lisätä valtion menoja tulevina vuosina.

Englannin punnan dollarikurssi romahti ja Britannian 30-vuotisen valtionlainan korko nousi muutamassa päivässä 3,5 prosentista yli viiteen prosenttiin. Liikkeet olivat hyvin poikkeuksellisia.

Markkinakuohunnan pelasti Englannin keskuspankki, joka kertoi ostavansa Britannian valtionlainoja markkinoilta 65 miljardilla punnalla eli noin 74 miljardilla eurolla.

Kaaos saikin Kwartengin tekemään historiallisen takinkäännön ja perumaan rikkaiden veroalen maanantaina.

Lue lisää: Brittihallitus korjaili itse­aiheutettuja tuhoja, takin­kääntö auttoi ehkä hetkeksi

Yllätysliike sähkön futuurihinnoissa

Tulevan talven sähköjohdannaisten hinnat ovat halventuneet nopeasti.

Ensi vuoden tammi–maaliskuussa erääntyvässä futuuri­sopimuksessa pohjoismaisen sähkön hinta oli keskiviikkona noin 300 euroa megawatti­tunnilta, kun vielä viime viikon lopulla megawattitunti maksoi 423 euroa.

Kalleimmillaan ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen futuurit olivat elokuun lopulla 550 eurossa.

Sähkön hinta on viime kuukausina seurannut tiiviisti maakaasun hintaa. Maakaasusähkö on kalleimpana tuotantomuotona usein määrännyt sähkön markkinahinnan koko Euroopan markkina-alueella. Kaasun hinta laski syyskuussa.

Sama laturi sopii kohta kaikkialle

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina lakiesityksen, jonka mukaan yhden laturimallin tulisi jatkossa sopia kaikkiin matkapuhelimiin.

Äänestyksessä hyväksytyn lakiesityksen mukaan matkapuhelimista, tableteista, digitaalisista kameroista ja kuulokkeista on löydyttävä USB-C-mallin liitäntä vuoden 2024 loppuun mennessä.

Jatkossa uudet matkapuhelimet tulee myös voida ostaa ilman pakkauksen mukana tulevaa laturia, mikäli kuluttaja näin haluaa.

Esitys ei estäisi matkapuhelinvalmistajia lisäämästä matkapuhelimiin myös toisenlaista latausporttia USB-C-mallisen lisäksi, jos sitä pidettäisiin tarpeellisena.

Roskiin heitetyt ja käyttämättömät laturit aiheuttavat jopa 11 000 tonnia jätettä vuosittain. Lakiesityksen tarkoitus on myös helpottaa kuluttajien arkea.

Kaikkiin puhelimiin sopiva laturi kuulostaa arkijärjen kannalta järkevältä, mutta kaikki eivät pidä ajatuksesta. Etenkin matkapuhelinvalmistaja Apple on kritisoinut esitystä voimakkaasti. Apple onkin yksi keskeisimpiä syyllisiä siihen, ettei kaikkiin puhelimiin sopivaa laturia ole otettu aiemmin käyttöön.

Latauspäitä on yritetty yhtenäistää yritysten itsesääntelyn ja vapaaehtoisten sopimusten avulla vuodesta 2009 saakka.

Lue lisää: EU sai 2010-luvun näyttämään käsittämättömältä johtosekoilulta – Kannoin itsekin 200 euron adapteriläjää, jotta kannettavani toimisi.

Björn Wahlroos lahjoitti osakkeita lapsilleen

Finanssikonserni Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos jatkoi Sampo-omistustensa karsimista osana pitkää perinnön­jakoprosessiaan.

Wahlroos teki 570 000:ta osaketta koskevan liiketoimen tiistaina 27. syyskuuta. Kyse oli suvun omistusjärjestelystä, jossa Wahlroos lahjoitti osakkeita lapsilleen.

Tuolloin tiistaina Sammon osakkeen päätöskurssi oli 44,52 euroa. Tällä kurssilla lahjoituksen arvo olisi ollut 25,4 miljoonaa euroa.

Wahlroos omistaa lahjoituksen jälkeen suoraan ja yritystensä kautta kaikkiaan noin kolme miljoonaa Sammon osaketta. Omistus vastaa noin 0,6:ta prosenttia Sammon osakkeista.

Vielä 2010-luvun puolivälin tienoilla Wahlroos omisti suoraan runsaat kaksi prosenttia Sammon osakkeista. Sen jälkeen hän on siirtänyt omistuksensa omille sijoitus­yhtiöilleen ja vähitellen sitä kautta lastensa sijoitusyhtiöille.

Toukokuussa Sampo kertoi, että Wahlroos jättää Sammon hallituksen vuoden päästä.

Maanantaina 70 vuotta täyttävä Wahlroos asuu Tukholmassa ja hänen perillisensä Britanniassa. Britanniassa perintöveroa peritään huomattavasti Suomea suuremmista summista.

Sampo on suurelta osin Wahlroosin luomus.

Yhdysvallat syyttää öljymaita veljeilystä Venäjän kanssa

Yhdysvallat syyttää öljynviejämaiden laajennettua Opec-ryhmää lähentymisestä Venäjän kanssa.

Saudi-Arabian ja Venäjän johtamat öljynviejämaat päättivät keskiviikkona leikata raakaöljyn päivätuotantoansa kaksi miljoonaa barrelia. Kyseessä on suurin tuotantoleikkaus sitten pandemiavuoden 2020.

Lue lisää: Saudi-Arabia ja Venäjä löysivät toisensa öljy­kokouksessa

Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre kommentoi päätöstä ”virheeksi” ja ”väärin arvioiduksi”. Jean-Pierren mukaan ”on selvää, että Opec+ on liikkumassa Venäjän suuntaan”.

Yhdysvallat, Euroopan unioni ja muut länsimaat yrittävät eristää Venäjää maailmantaloudesta, jotta sen kyky sotia Ukrainaa vastaan heikkenisi. Venäjän talous nojaa energiatuotteiden vientiin.

Valkoisen talon mukaan Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on ”pettynyt” öljymaiden ryhmän päätökseen.