Energiayhtiöt pelkäävät jo talven seurauksia – ”Kukaan ei tiedä, mitä talvi tuo tullessaan”

Kuntarahoitus on varannut viisi miljardia euroa kunnallisten energiayhtiöiden tukemiseen. Se patistaa kuntia ja yhtiöitä varautumaan talven rahoitustarpeisiin hyvissä ajoin.

Tampereen Sähkölaitoksen Lielahden voimalaitos.

13.10. 2:00 | Päivitetty 13.10. 8:40

Osa kunnallisista energiayhtiöistä on ryhtynyt varautumaan siihen, että niiden maksukyky on ensi talvena koetuksella kasvavien vakuusvaateiden ja sähkön hinnan nousun vuoksi.

Ainakin Tampereella ja Kouvolassa paikalliset energiayhtiöt ovat jo pyytäneet omistajiltaan lainaa ja takauksia maksukyvyn turvaamiseksi tilanteessa, jossa esimerkiksi sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaateet kasvavat talvella rajusti.

Vakuusvaateiden kasvu ajoi energiayhtiöitä ahtaalle elokuussa. Tuolloin ongelmia aiheuttivat räjähdysmäisesti kasvaneet sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimukset, ja yhtiöiden maksukyvyn turvaamiseksi alalle järjesteltiin pikavauhtia yli 17 miljardin euron arvosta hätälainoja ja takauksia.

Nyt alalla pelätään, että talvella yhtiöitä voi jopa kaatua.

Lue lisää: Energiajohtaja varoittaa: Vakuusvaateet voivat kaataa sähköyhtiöitä talvella

Kouvolassa kaupunginhallitus päätti maanantaina puoltaa 50 miljoonan euron lainan myöntämistä KSS Energialle. Yhtiö oli pyytänyt lainaa, sillä se ennakoi, että nouseva sähkön hinta koettelee sen kassaa.

KSS Energian myymästä sähköstä vain noin viidesosa on sen omaa tuotantoa, ja loput yhtiö ostaa pörssistä. Ensi talvena sähkön markkinahinnan ennustetaan nousevan korkeaksi, mikä sitoo yhtiön pääomia. Tämä johtuu siitä, että hankkimansa sähkön yhtiö joutuu maksamaan 1–3 vuorokauden sisällä, mutta asiakkailtaan se saa maksut vasta 40–60 vuorokauden päästä.

Kaikkiaan KSS Energian arvioidaan tarvitsevan rahoitusta noin 100–130 miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa euroa tulee kaupungilta.

Tampereella kaupunginhallitus puolestaan päätti maanantaina myöntää Tampereen sähkölaitokselle 150 miljoonan euron takauksen. Takauksen turvin Tampereen sähkölaitos voi ensi talvena hakea Kuntarahoitukselta saman suuruisen hätälainan, mikäli vakuusvaatimukset kasvavat niin suuriksi, etteivät pankit pysty enää yhtiötä rahoittamaan.

Tampereen rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen sanoo, että päätöksessä oli kyse varautumisesta.

”Yhtiön likviditeetti on meidän mielestämme nyt hyvässä kunnossa, mutta kun tilanne energiamarkkinoilla on mikä on, kukaan ei tiedä, mitä talvi tuo tullessaan. Siksi pyrimme varautumaan pahimmasta pahimpaan”, Vuojolainen sanoo.

Kaikki energiayhtiöt eivät ole samanlaisessa tilanteessa. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa ja Turussa yhtiöt eivät toistaiseksi näe tarvetta takauspyynnöille.

Suuret vakuusvaateet voivat iskeä yhtiöihin vasta tammikuun paukkupakkasilla, mutta niiden on varauduttava rahoitustarpeisiin tämän vuoden aikana.

Räjähdysmäisesti kasvavien vakuusvaateiden uhan vuoksi Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus ovat valmistelleet kunnallisille energiayhtiöille viiden miljardin euron hätälainapaketin. Rahoitus sai viime viikolla Euroopan komission hyväksynnän.

Energiayhtiöiden vakuusvaateet ovat pienentyneet merkittävästi elokuun huipusta, mutta Kuntarahoitus patistelee yhtiöitä ja kuntia varautumaan talven rahoitustarpeisiin hyvissä ajoin, sillä rahoituksen järjestäminen vie aikaa.

Tämä johtuu siitä, että Kuntarahoitus vaatii energiayhtiölle antamalleen lainalle kunnan sataprosenttisen takauksen. Tämä edellyttää valtuuston päätöstä. Takauspäätöksen on myös oltava lainvoimainen ennen kuin raha voidaan siirtää energiayhtiölle. Tässä kestää noin 40 päivää.

Päätökset on tehtävä vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen lainoja ei ole mahdollista hakea. Suuret vakuusvaateet voivat iskeä yhtiöihin vasta tammikuun paukkupakkasilla, mutta niiden on varauduttava rahoitustarpeisiin tämän vuoden aikana.

”Aikataulu on tiukka”, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Joillekin energiayhtiöille takauspäätöksen hakeminen vaatii useita valtuustopäätöksiä. Esimerkiksi Itä-Suomessa toimivalla Savon Voimalla on 20 kuntaomistajaa. Jokaisen kunnan valtuuston pitäisi hyväksyä takaus omalta osaltaan.

”Olisihan se aika iso juttu lähteä sellaista viemään läpi”, yhtiön toimitusjohtaja Arto Sutinen sanoo.

Toistaiseksi Savon Voima ei ole nähnyt tarvetta turvautua Kuntarahoituksen lainaan tai tehnyt omistajilleen takauspyyntöä.

Riskejä

Riskejä lisää se, että Kuntarahoitus vaatii takauspäätöksen lainvoimaisuutta ennen rahansiirtoa energiayhtiöille. Jos valtuuston päätöksestä siis valitetaan, raha on jumissa Kuntarahoituksessa niin pitkään, kunnes valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa. Esimerkiksi Savon Voiman kohdalla valitusriski on jokaisessa omistajakunnassa.

”Se olisi meillä melkoinen riski tuon järjestelyn toimimiselle”, Sutinen sanoo.

Valitusten riski on tiedostettu myös Tampereella.

”Julkisissa päätöksissä on aina se riski, että joku saattaa valittaa päätöksestä, mutta jotenkin toivoisin, että tällaisessa tilanteessa nähtäisiin metsä puilta”, Vuojolainen sanoo.

Tästä on kyse

17 miljardia euroa tukea

  • Energiayhtiöiden vakuusvaateet kasvoivat elokuussa nopeasti niin suuriksi, että ne uhkasivat ajaa sinänsä vakavaraisia yhtiöitä kassakriisiin.

  • Alan tukemiseksi julkinen sektori järjesti yhteensä yli 17 miljardin euron arvosta lainoja ja takauksia.

  • Valtio on varannut systeemisesti tärkeiden yhtiöiden tukemiseen 10 miljardia euroa lainoin ja takauksin.

  • Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus ovat varautuneet rahoittamaan kuntaomisteisia yhtiöitä 5 miljardilla eurolla.

  • Toistaiseksi vain Fortum on ilmoittanut turvautuvansa tarjottuun rahoitukseen.

  • Valtion sijoitusyhtiö Solidium järjesti Fortumille runsaan 2 miljardin euron lainan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita