Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn varoittaa talouden vakavasta häiriöstä

Riskit ovat toteutumassa ja euroalueen talous on vajoamassa taantumaan. Vaarallisen stagflaation todennäköisyys on pääjohtaja Olli Rehnin mukaan kasvanut huomattavasti.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolestunut euroalueen talouden synkkien uhkakuvien toteutumisesta.

15.10. 18:00 | Päivitetty 15.10. 18:23

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi euroalueen suhdanteen heikentyneen merkittävästi syksyn aikana. Hänen mielestään Euroopan keskuspankin laatimat laskelmat ennustettua synkemmistä talouden uhkakuvista saattavat toteutua.

”Energian tarjonnan poikkeuksellisen suuren epävarmuuden takia riskiarviossa todetun taantuman, tai jopa stagflaation, todennäköisyys on mielestäni kasvanut huomattavasti viime kuukausina ja viikkoina”, pääjohtaja Rehn sanoi perjantaina Washingtonissa finanssiyhtiö Citigroupin tilaisuudessa pitämässään puheessa.

Stagflaatio on talouden vakava häiriö, jossa talouskasvu hidastuu ja työttömyys on suurta mutta samalla inflaatio eli kuluttajahintojen kallistuminen kiihtyy. Tästä aiheutuu kurjuus, jossa elintaso hiipuu, hinnat kohoavat ja ihmisiä on runsaasti työttömänä.

Stagflaatio on erityisen vakava häiriö siksi, että siitä on yleensä vaikea päästä eroon.

Lue lisää: ”Kurjuuden” uhka kasvaa: Talouteen voi iskeä pirullinen häiriö, joka panee keskus­pankit polvilleen

Euroopan keskuspankki julkaisi syyskuun alussa varsinaisen ennusteensa lisäksi riskiarvion.

Siinä hahmotellaan taloudellisia seurauksia, jos Venäjä keskeyttää maakaasun ja meriteitse kuljettavan öljyn myymisen Eurooppaan eikä maakaasua onnistuta hankkimaan muista lähteistä.

Riskiarvion mukaan euroalueen supistuisi ensi vuonna 0,9 prosenttia. Toisin sanoen euroalue vajoaisi taantumaan.

Arvion oletuksena on myös, että raaka-aineet pysyvät erittäin kalliina, epävarmuus kasvaa, kaupankäynti vähenee ja rahoitusolot heikkenevät varsinaiseen ennusteeseen verrattuna.

”Suurin ongelma on nyt kuitenkin liian nopea inflaatio. Meillä on [inflaatiossa] sekä veturi että ankkuri: energia on euroalueen inflaation keskeinen veturi, kun taas maltillinen palkkainflaatio toimii ankkurina”, pääjohtaja Rehn sanoi.

Palkkainflaatio tarkoittaa hinta-palkkakierrettä, joka on pysynyt toistaiseksi euroalueella aisoissa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna.

Kun inflaatio kiihtyy voimakkaasti, työntekijät alkavat yleensä vaatia suuria palkankorotuksia. Kuluttajahintojen tuntuvan kallistumisen takia samalla määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin ennen.

Keskuspankki puolestaan yrittää hillitä inflaatiota rahapolitiikkaa kiristämällä. Tämä johtaa talouskasvun hidastumiseen: yritykset vähentävät investointejaan ja kotitaloudet kulutustaan, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisesti kuin aikaisemmin.

Pääjohtaja Rehn sanoi myös, että keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan kiristämistä, jotta inflaatio-odotukset pysyvät ”ankkurissaan” eli kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä.

Poikkeuksellisen voimakas inflaatio johtuu maailmantalouden tarjontahäiriöistä ja suuresta kysynnästä. Kun tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa, inflaatio hidastuu.

Syyskuussa inflaatio kiihtyi euroalueella kymmeneen prosenttiin. Euroopan keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatio pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Lue lisää: Euroalueen talous nilkuttaa alakuloon: ”Taantuman todennäköisyys on erittäin suuri”

Tänä vuonna Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa kahdesti. Heinäkuun lopussa se nosti ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä ja syyskuun alussa 0,75 prosenttiyksikköä.

Keskuspankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti syyskuun alussa, että ohjauskorkoja täytyy nostaa vielä useamman kerran lähiaikoina. Suomen Pankin pääjohtaja on virkansa puolesta 25 hengen neuvoston jäsen.

Rahoitusmarkkinoilla pidetään lähes varmana, että keskuspankki päättää lokakuun lopussa nostaa ohjauskorkoja taas 0,75 prosenttiyksikköä.

”On selvää, että stagflaation riski euroalueella on kasvanut. Tosin riskiä on keskuspankki omilla toimillaan myös lisännyt. Rahapolitiikan kiristäminen on energiakriisin lisäksi yksi syy talouskasvun hidastumiseen, mutta toisaalta inflaatio on saatava kuriin. Nähtäväksi jää, missä määrin stagflaation määritelmään sisältyvä työttömyys euroalueella lisääntyy”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehotti tiistaina suhdannekatsauksessaan keskuspankkeja keskittymään tiukasti ja vakaasti inflaation taltuttamiseen.

”Nopeasti nousevat hinnat, etenkin elintarvikkeiden ja energian kallistuminen, aiheuttavat lähes kaikkialla vakavia vaikeuksia kotitalouksille, mutta aivan erityisesti köyhille”, kirjoittaa IMF:n pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas blogissaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan