Ruotsalaiset ovat suomalaisia lähes 70 000 euroa vauraampia – Tästä se johtuu

Kilpailukykyinen talous ja kotitalouksien suuremmat velat auttavat länsi­naapuria vaurastumaan. Ekonomisti sanoo, että suomalaisten lainojen ”lyhentämis­mentaliteetti” on tärkeää vain lainan keston alkupäässä.

Ruotsalaisilla on tuoreen raportin mukaan suomalaisia enemmän sekä varallisuutta että velkaa. Kuvassa Södermalmin kaupunginosaa Tukholmassa.

25.10. 9:00 | Päivitetty 25.10. 9:38

Ruotsalaiset kotitaloudet ovat kiistattomasti keskimäärin varakkaampia kuin suomalaiset.

Ruotsalaisten keskimääräinen bruttovarallisuus oli Aktia-pankin raportin mukaan viime vuonna 236 000 euroa ja suomalaisten 169 000 euroa. Varallisuudesta on vähennetty eläkesäästöt, mutta ei velkaa.

Veloilla vähennettynä ruotsalaisten keskimääräinen varallisuus oli 187 000 euroa ja suomalaisten 131 000 euroa.

Ruotsalaisilla on raportin mukaan siis lähes 70 000 euroa enemmän varallisuutta kuin suomalaisilla, mutta myös suomalaisia enemmän velkaa.

”Ero suomalaisten ja ruotsalaisten kotitalouksien välillä on se, että ruotsalaisilla kotitalouksilla on oikeastaan kaikkea vähän enemmän”, sanoo raportin kirjoittanut Aktian pääekonomisti Lasse Corin.

Ruotsalaisten vaurauden sanotaan usein johtuvan siitä, että naapurimaan asukkaat ovat suomalaisia aktiivisempia sijoittajia, mutta asia ei näyttäisi olevan näin. Suurin syy ruotsalaisten kotitalouksien suurempaan varallisuuteen on tiistaina julkistetun Aktia-pankin raportin mukaan maan talouden kilpailukyky.

Ruotsalaiset sijoittavat suomalaisia enemmän osakkeisiin ja rahastoihin – mutta vain vähän enemmän.

Ruotsalaisten kotitalouksien varallisuudesta oli viime vuonna pörssilistatuissa osakkeissa keskimäärin seitsemän prosenttia ja suomalaisilla lähes yhtä paljon eli kuusi prosenttia.

Rahastoissa ero on selvempi. Ruotsissa keskivertokotitalouden omaisuudesta seitsemän prosenttia oli rahastoissa, Suomessa vain neljä prosenttia. Varallisuuseroa tämä ei kuitenkaan yksin selitä, koska rahastosijoitusten osuus kokonaisomaisuudesta on pieni.

Suomalaisia kritisoidaan usein siitä, että suomalaiskotitaloudet makuuttavat liian suuren osan varoistaan matalatuottoisilla talletustileillä.

Ruotsalaiset näyttävät kuitenkin raportin mukaan suosivan talletuksia vain jonkin verran vähemmän kuin suomalaiset. Suomalaisten varallisuudesta talletuksissa on 13 prosenttia ja Ruotsissa kymmenen prosenttia.

Molemmissa maissa suurin osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnossa. Sekä Suomessa että Ruotsissa kiinteän omaisuuden osuus brutto-omaisuudesta on noin 60 prosenttia. Brutto-omaisuudesta ei ole vähennetty velan määrää.

Selkein ero suomalaisten ja ruotsalaisten kotitalouksien omaisuudessa tulee esille velkaantumisessa. Ruotsalaisilla on suomalaisia suuremmat velat, ja länsinaapurin kotitaloudet ovat velkaisempia kuin suomalaiset.

Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuusaste eli velan suhde käytettävissä oleviin tuloihin oli viime vuonna 134 prosenttia, Ruotsissa 178 prosenttia.

Raportin mukaan ruotsalaisten suuremmat velat auttavat heitä kasvattamaan varallisuuttaan.

Velka kasvattaa varallisuutta ensinnäkin siten, että velalla ostettu asunto nostaa yleisesti asuntojen hintoja ja kasvattaa siten kaikkien asunnonomistajien varallisuutta. Toiseksi asunnon myyjä saa myynnistä käteistä, jonka voi sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin.

Rohkeampi velkaantuminen voisi olla keino, jolla suomalainen kotitalous voisi kuroa kiinni varallisuuseroa ruotsalaiseen kotitalouteen. Suomalaiset suosivat lainojen lyhentämistä ruotsalaisia enemmän.

Aktian Corin sanoo, että suomalaisten lainojen ”lyhentämismentaliteetti” on tärkeää lainan keston alkupäässä, jolloin velkaantuneisuus on korkeimmillaan.

”Siinä vaiheessa, kun lainaa on lyhentänyt säntillisesti esimerkiksi kymmenen vuotta, on relevanttia miettiä, kannattaako lainaa lyhentää vai säästää ja sijoittaa lyhennyksen”, Corin sanoo.

Jos velka auttaa vaurastumisessa, pitäisikö suomalaisten kotitalouksien ottaa enemmän velkaa?

”Velka on tapauskohtaista. Velkaa voi hyödyntää sijoittamisessakin, mutta silloin on tärkeää tehdä riskilaskelma, jotta velasta selviäisi huonoina aikoinakin”, Corin sanoo.

Kansantalouden tasolla suomalaisten ja ruotsalaisten vaurauseroa selittää Corinin mukaan Ruotsin selkeästi kilpailukykyisempi talous.

Suomen ja Ruotsin taloudet kehittyivät 2000-luvun alussa hyvin samankaltaisesti aina finanssikriisiin asti. Vuosituhannen alussa suomalaiset kotitaloudet olivat muutaman vuoden ajan jopa keskimäärin vauraampia kuin ruotsalaiset.

Varallisuusero lähti kasvamaan finanssikriisin jälkeen. Suomen talous ei juurikaan kasvanut.

”Tämä on pääsyy siihen, miksi Suomen ja Ruotsin kotitalouksien varallisuudessa on niin merkittävä ero”, Corin sanoo.

Ruotsissa vienti on nykyisin suurempaa kuin tuonti. Ruotsissa vientiyritykset maksavat korkeampia palkkoja ja osinkoja, mikä kasvattaa kotitalouksien varallisuutta.

Suomessa samankaltainen tilanne oli edellisen kerran niin sanottuina Nokia-vuosina, mutta nykyisin tuonti ylittää viennin.

Corin sanoo, että Suomen viennin lisäämiseen ei ole yksinkertaisia keinoja. Taloutta voidaan kuitenkin uudistaa tuotekehityksellä, tuotannollisilla investoinneilla ja työperäisellä maahanmuutolla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan