Verottaja teki tehoiskun taksialalle, löysi miljoonatolkulla pimeitä tuloja

Verottajan tehovalvonta kohdistui satoihin taksialan toimijoihin, jotka valittiin riskianalyysin pohjalta. Pimeitä palkkoja tuli ilma lähes 3 miljoonan euron edestä.

Verohallinto toivoo lakimuutosta, joka mahdollistaisi taksamittaritiedon paremman seurannan.

26.10. 8:55

Verohallinto löysi taksialaan kohdistuneessa tehovalvonnassaan 8,7 miljoonalla eurolla kirjanpidon ulkopuolelle jääneitä tuloja, verottaja kertoo tiedotteessaan. Muita verotettavan tulon määrään vaikuttavia virheellisyyksiä löytyi 4,3 miljoonalla eurolla.

Tehovalvonnassa tuli ilmi myös lähes kolmen miljoonan euron edestä pimeitä palkkoja.

Ylitarkastaja Jarmo Lahdenperä Verohallinnosta kertoo, että tyypillinen verovilpin muoto taksialalla on jättää käteisellä maksettua myyntiä kirjaamatta yrityksen kirjanpitoon. Toinen keino on jättää kirjaamatta esimerkiksi jonkin kuukauden ajot kokonaan.

”Taksamittaria saatetaan käyttää myös tarkoituksella väärin, jotta kirjanpitoon kirjautunut myynti jää todellisuutta pienemmäksi”, Lahdenperä kertoo tiedotteessa.

Verottaja huomasi myös tapauksia, joissa taksinkuljettajalle oli maksettu pimeää palkkaa samaan aikaan, kun hän on saanut työttömyys- tai sosiaalietuutta.

Verottaja valvoi taksiyrittäjien verojen maksua tehostetusti keväästä 2021 syyskuun 2022 loppuun. Valvonnan kohteet valikoituivat riskianalyysin perusteella.

”Siksi ei ole yllättävää, että vilpillistä ja mahdollisesti rikollistakin toimintaa löytyi. Valtaosa taksiyrittäjistä toimii kuitenkin oikein”, Lahdenperä sanoo.

Verottaja kertoo tehovalvonnassa selvinneen, että kansainvälisten sovellusten kautta taksitoimintaa harjoittavat eivät ole perillä vastuistaan. Kuljettajat eivät useinkaan tiedä, että heidän vastuullaan on itse ilmoittaa taksitoiminnasta saadut tulot Verohallinnolle.

”Moni luulee virheellisesti, että kansainvälinen alustaa pyörittävä yritys ilmoittaisi kaikkien taksiyrittäjien tulot oikean maan verohallinnolle. Näin ei ole. Taksiyrittäjä on vastuussa siitä, että kaikki tulot tulevat ilmoitetuksi meille”, Lahdenperä sanoo.

Suomessa taksitoimintaa voi harjoittaa esimerkiksi yhdysvaltalaisen Uberin ja venäläistaustaisen Yango-sovelluksen kautta.

Valvonnassa paljastui myös tilanteita, joissa taksiyrittäjällä ei ollut Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää taksiliikennelupaa. Verottaja ei kuitenkaan tällä hetkellä voi tehdä virastolle ilmoitusta luvattomasta taksiajosta.

Luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta säädetty maksimirangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Verohallinnon oikeus ilmoittaa tietoja vaatii sen, että epäillystä rikoksesta säädetty maksimirangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Verohallinto toivoo myös lakimuutosta, joka mahdollistaisi taksamittaritiedon paremman seurannan. Lahdenperän mukaan viranomaisilla on nykyisin näkymä vain pieneen osaan kaikkien taksamittareiden tuottamasta datasta.

Dataa pitäisi kerätä ja varastoida keskitetysti kaikista taksamittareista, ja siihen pitäisi olla pääsy kaikilla asianomaisilla valvontaviranomaisilla, sanoo Lahdenperä.

Verottajan tehovalvonnan kohteita oli yhteensä 850. Mukana oli taksiyrittäjiä ja -kuljettajia sekä taksiyritysten kirjanpidosta vastaavia tilitoimistoja. Valvonta kohdistui sekä alalla pitkään toimineisiin että uusiin yrittäjiin.

Tehovalvonnan aikana verottaja teki taksiyrityksiin 250 verotarkastusta. Verottaja kertoo, että näistä yrityksistä 30 prosenttia siirrettiin rikostapausharkintaan, jossa verottaja selvittää, onko tapauksessa perusteita rikosilmoituksen tekemiselle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita