UPM:stä tuli vaivihkaa elintärkeä Suomen sähkö­markkinalle – Näin se näkyy

Sähköä tuotettiin viime vuonna Suomessa yhteensä noin 69 terawattituntia. Lähes kuudesosan tästä tuotti UPM, jota suurin osa ihmisistä ei miellä energiayhtiöksi lainkaan. Kun sähköstä on Suomessa pula, paljon lepää metsäyhtiö UPM:n toimien varassa, kirjoittaa HS.n taloustoimittaja Anni Lassila.

UPM omistaa noin neljäsosan Suomen vesivoimasta joko suoraan tai osakkuuksien kautta. Yhtiön omistama Katerman voimalaitos Kuhmossa on teholtaan 12,5 megawattia.

31.10. 2:00 | Päivitetty 31.10. 14:19

Torstaina 8. syyskuuta Suomessa tuli yllättävä pula sähköstä. Olkiluodon uusi ydinvoimala oli ajettu edellisenä iltana testiajossa sammuksiin ja samalla voimalassa tehtiin varoventtiilin korjaustöitä.

Korjaus vei odotettua pidempään. Voimalan piti käynnistyä uudestaan puoliltaöin mutta käynnistys viivästyikin torstaiaamupäivään.

Aamun valjetessa Suomessa oli siis huomattavasti vähemmän sähkön tuotantoa kuin mihin edellisenä päivänä oli varauduttu.

Sähkön tuottajat reagoivat tilanteeseen niin sanotulla päivän sisäisellä markkinalla jo yöllä. Esimerkiksi vesivoimayhtiöt kasvattivat tuotantoaan.

Mutta sekään ei riittänyt. Kantaverkkoyhtiö Fingrid alkoi aamun lähestyä ostaa sähköä niin sanotuilta säätösähkömarkkinoilta, ja lopulta Fingrid joutui käynnistämään omia varavoimaloitaan.

Enimmillään niin sanottua säätösähköä tarvittiin kello 7–8 aikaan lähes 700 megawattia, jotta sähkön tuotantoteho riitti kattamaan kulutuksen. Mistä tuota säätösähköä saatiin?

”Arviomme mukaan noin puolet siitä tuli UPM:ltä”, metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi yhtiön tulostiedotustilaisuudessa viime keskiviikkona.

UPM kasvatti vesivoimaloidensa sähköntuotantoa. Osa joustosta tuli siitä, että samaan aikaan yhtiö vähensi paperitehtaidensa sähkönkulutusta.

Koneet, jotka valmistavat puusta hiertämällä niin sanottua mekaanista massaa, kuluttavat paljon sähköä. Ne voidaan tarvittaessa sammuttaa hyvin nopeasti. Näin tehtiin syyskuun kriisiaamuna.

Säätösähköstä maksettiin erittäin hyvä hinta, kalleimpana tuntina 5 000 euroa megawattitunnilta eli viisi euroa kilowattitunnilta.

Lue lisää: Suomen sähköjärjestelmä kiristyi viime torstaina äärimmilleen, näin Suomea uhannut sähköpula vältettiin

UPM:stä on tullut kuin vaivihkaa hyvin merkittävä toimija Suomen sähkömarkkinoilla. Sitä yhtiö on ollut oikeastaan hyvin pitkään, mutta nyt energiakriisin oloissa sen rooli on noussut esiin.

Sähköä tuotettiin viime vuonna Suomessa yhteensä noin 69 terawattituntia. Lähes kuudesosan tästä tuotti UPM.

Metsäteollisuus on ollut läpi Suomen teollisuushistorian suuri energian tuottaja ja käyttäjä. Sellun keittäminen taikka puun hiertäminen paperimassaksi vaatii paljon energiaa. Paperikoneessa paperimassan kuivaaminen vaatii sitä myös.

Siksi paperitehtaat rakennettiin historiassa usein vesivoimaa tuottavien koskien lähettyville. Esimerkiksi Jämsänkoskella UPM:n tehdasalue on joen päällä.

UPM:n Jämsänkosken tehdas on veden äärellä.

Mutta UPM ei tuota energiaa enää pelkästään tehtaittensa tarpeeseen. Energiasta on tullut yksi yhtiön päätoimialoista.

Viime vuonna UPM tuotti sähköä Suomessa noin 11 terawattituntia eli noin kaksinkertaisesti verrattuna sen tehtaiden kulutukseen. Kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmas reaktori aloittaa säännöllisen tuotannon, UPM:n vuosittainen sähköntuotanto kasvaa noin 15 terawattituntiin, josta siis vain noin 5,5 terawattituntia käytetään sen paperitehtaissa.

Loput UPM myy sähkömarkkinoille.

UPM omistaa vajaan kolmasosan Olkiluodon ydinreaktoreista eli yhteensä runsaat 1 000 megawattia ydinvoimatehoa. Suhteessa kaikkein arvokkaimpia ovat sen vesivoimalaomistukset. Yhtiön hallussa on noin neljäsosa Suomen kaikesta vesivoimasta.

Osan vesivoimasta se omistaa Kemijoki oy:n ja Pohjolan Voiman kautta, osan suoraan. Vesivoima on erityisen arvokasta, koska sitä pystyy säätämään eli tuottamaan sähköä silloin kuin sen kysyntä on suurinta ja sähkön pörssihinta korkea.

UPM ohjaa vesivoimaloitaan keskitetysti Tampereelta käsin. Kemijoki oy:n kautta omistettuja voimaloita ajetaan Fortumin valvomosta Espoosta mutta UPM määrää niidenkin osalta, miten sen osuutta käytetään.

Tänä vuonna vesivoima on tuottanut omistajilleen valtavia voittoja, koska sähkön pörssihinta on ollut korkea. Tuulivoiman nopea kasvu tarkoittaa, että sähkön hinta tulee vaihtelemaan tulevinakin vuosina paljon, mikä kasvattaa säätövoiman arvoa.

Esimerkiksi kipakalla pakkasella tuulivoiman ei odoteta tuottavan juuri mitään, koska tilastollisesti pakkaspäivät ovat suhteellisen tyyniä. Fingrid on arvioinut, että Suomessa on ensi talvena käytettävissä huippukulutuksen aikaan noin 12 900 megawattia sähkön tuotantotehoa. Siitä vain 300 megawattia olisi tuulivoimaa, vaikka tuulivoimaloiden nimellisteho on vuodenvaihteessa jo noin 5000 megawattia.

Näinä hetkinä ydinvoima ja vesivoima ovat arvossaan.

UPM:n energialiiketoiminta toimii yhtiössä täysin erillisenä yksikkönä. Se siis myy tuottamansa sähkön markkinoille ja pyrkii saamaan siitä mahdollisimman hyvän hinnan. Ydinvoimaloita kannattaa ajaa tasaisesti, maksoi sähkö mitä tahansa.

Sen sijaan vesivoimaa ajetaan eniten silloin, kun siitä saa parhaan hinnan. Kun sähkö on halpaa ja kysyntä vähäistä, vettä pyritään säästämään.

Vesivoiman säännöstelyä rajoittavat lupaehdot, joissa määritellään, miten paljon voimalan yläpuolella olevien järvien pinnan korkeus saa vaihdella.

UPM:n paperitehtailla on myös omia voimaloita, joiden yhteen laskettu teho on noin 600 megawattia. Niiden lisäksi tarvitsemansa energian paperitehtaat ostavat markkinoilta.

Tehtaat toimivat sähkömarkkinoilla aktiivisesti myös kulutusjouston kautta. Puusta paperin raaka-ainetta eli mekaanista massaa tuottavat hakettimet ja hiertimet käyttävät paljon sähköä.

Niitä UPM pyrkii käyttämään silloin kun sähkö on edullista eli usein yöaikaan. Silloin massaa valmistetaan varastoon. Päivällä, kun sähkön on kallista koneet usein seisovat.

Tämä tasaa osaltaan sähkön kysyntää ja hintoja koko sähköjärjestelmässä. Mekaanista massaa valmistavilla koneilla UPM osallistuu myös säätösähkömarkkinoille ja taajuusohjattuun reserviin, joilla hoidetaan sähköjärjestelmän häiriötiloja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Itse paperikoneet pyörivät tasaisesti, eikä niitä voida sammutella ja käynnistellä nopeasti sähkön hinnan mukaan.

UPM:n johdon puheissa energia on noussut tänä vuonna tasa-arvoiseksi yksiköksi paperin, sellun ja tarratuotannon rinnalle. Vuoden kolmannella neljänneksellä energiayksikkö tuotti noin seitsemän prosenttia koko yhtiön 3,4 miljardin euron liikevaihdosta.

Vertailukelpoisesta 779 miljoonan euron liikevoitosta energian tuottama 145 miljoonaa euroa oli silti lähes 19 prosenttia.

Toimitusjohtaja Pesonen puhuu nyt Olkiluodon ydinvoimalasta merkittävänä ”kasvuinvestointina” Uruguayn sellutehtaan ja Saksan kemikaalitehtaan rinnalla.

Uuden ydinvoiman rakentamistakin Pesonen pitää aivan mahdollisena.

”Jos se vain on mahdollista ja sekä teknis-taloudellinen ja regulaatiopuoli ovat kunnossa”, hän sanoo.

Oikaisu klo 9.00: Kuvatekstiin korjattu, että UPM omistaa noin neljäsosan eikä 30 prosenttia Suomen vesivoimasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan