EKP turvautui taas suureen koronnostoon ja lisää on luvassa

Rahapolitiikan kiristämistä jatketaan hyvin todennäköisestä joulukuussa, jotta etenkin kotitalouksia köyhdyttävä inflaatio saataisiin kuriin.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde tiedotustilaisuudessa torstaina.

27.10. 15:18 | Päivitetty 27.10. 18:53

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina kiristää rahapolitiikkaa jälleen poikkeuksellisen paljon hillitäkseen voimakkaasti kiihtynyttä inflaatiota.

Keskuspankki nostaa ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä, ja rahapolitiikasta päättävä neuvosto arvioi, että koronnostoja mitä todennäköisimmin jatketaan ainakin joulukuussa.

”Viime kuukausina energian ja elintarvikkeiden jyrkästi kohonneet hinnat, tarjonnan pullonkaulat ja kysynnän elpyminen pandemian jälkeen ovat johtaneet hintapaineiden lisääntymiseen ja inflaation kiihtymiseen. Rahapolitiikkamme tähtää kysynnän pienempään tukemiseen ja estämään riskin, että inflaation odotetaan jäävän nopeaksi pidemmäksi aikaa”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde torstaina lehdistötilaisuudessa.

Neuvosto päätti myös kiristää pankeille jo aikaisemmin suuntaamiensa rahoitusoperaatioiden ehtoja, jotta rahan tarjonta supistuisi ja sen hinta kohoaisi.

Pääjohtaja Lagarden lausuntojen perusteella neuvosto keskustelee joulukuussa rahapoliittisissa elvytysohjelmissa ostettujen arvopapereiden myynnin aloittamisesta.

Päätökset ja lausunnot vastasivat hyvin pitkälti markkinoiden odotuksia, eikä arvopaperimarkkinoilla tapahtunut niiden takia torstaina merkittäviä muutoksia.

EKP turvautui poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön korkojen nostoon ensimmäisen kerran historiassaan syyskuun alussa. Sitä ennen EKP nosti ohjauskorkoja heinäkuussa 0,50 prosenttiyksikköä, mikä oli ensimmäinen rahapolitiikan kiristys vuoden 2011 jälkeen.

Neuvosto korosti torstaina päättävänsä tulevista koronnostoista kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella. Neuvoston seuraava kokous on 15. joulukuuta.

Useat liikepankit ja sijoittajat uskovat EKP:n kiristävän rahapolitiikkaa 0,50 prosenttiyksikköä joulukuussa ja 0,25 prosenttiyksikköä tammikuussa. Tämä tarkoittaisi, että liikepankkien talletuskorko keskuspankissa kohoaisi 2,25 prosenttiin ensi vuoden alussa.

Jos euroalue on vajonnut ensi vuoden alussa taantumaan tai sen todennäköisyys vaikuttaa väistämättömältä, EKP joutunee lopettamaan rahapolitiikan kiristämisen.

Rahapolitiikan tuntuva kiristäminen saattaa nimittäin jouduttaa euroalueen suistumista taantumaan tai pahentaa sitä.

Korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Korkojen kohoaminen lisää myös monien kotitalouksien asuntolainojen hoitokuluja.

”Taloudellinen toimeliaisuus euroalueella on todennäköisesti heikentynyt merkittävästi kolmannella vuosineljänneksellä. Odotamme heikentymisen jatkuvan edelleen vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Nopea inflaatio supistaa ihmisten reaalituloja ja kohottaa yritysten kustannuksia, mikä vähentää kulutusta ja tuotantoa.”

Todennäköiseltä vaikuttavan taantuman perimmäinen syy on silti energiakriisissä.

Länsimaiden määräämien yllättävän laajojen pakotteiden takia Venäjä supisti keväällä voimakkaasti maakaasun myymistä Eurooppaan. Tämä aiheutti energian merkittävän kallistumisen.

Energian kallistuminen puolestaan heijastuu monien muiden hyödykkeiden ja palvelujen hintoihin. Syyskuussa kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi euroalueella 9,9 prosenttiin. EKP:n hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

Tarjontahäiriöiden lisäksi inflaatiota jouduttaa suuri kysyntä.

Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa kotitalouksien kulutusmahdollisuudet olivat rajallisia. Se aiheutti talouteen patoutunutta kysyntää.

Kun padot avattiin eli rajoitukset poistettiin alkuvuonna 2022, kysyntä alkoi kasvaa vuolaasti. Kangerteleva tarjonta ei pystynyt vastaamaan ryöpsähtäneeseen kysyntään, mikä kiihdytti inflaatiota.

Nopeasti kohoavat kuluttajahinnat heikentävät kotitalouksien ostovoimaa, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin.

”Tarjonnan pullonkaulat lievittyvät vähitellen, mutta viipeestä huolimatta ne vaikuttavat edelleen inflaatioon. Patoutuneen kysynnän vaikutukset heikkenevät mutta nostavat edelleen hintoja palvelualoilla. Euron heikkeneminen on lisännyt inflaatiopaineiden muodostumista”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

Heikentyneen valuutan takia euroalueen ulkopuolelta tuotavat tuotteet kallistuvat entisestään.

Pääjohtaja Lagarde painotti olevansa myös huolissaan mahdollisesta hinta-palkka -kierteestä, vaikka siitä ei ole vielä merkkejä.

Kun työntekijät alkavat kuluttajahintojen kohoamisen takia vaatia entistä suurempia palkankorotuksia, yritykset joutuvat siirtämään kasvaneet työvoimakustannuksensa myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Seurauksena on inflaation kiihtyminen.

Eniten ripeä inflaatio aiheuttaa ongelmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen. Inflaation kiihtyminen on haitallista myös yrityksille ja sijoittajille.

Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Pääjohtaja Lagarde korosti myös, että valtioiden olisi syytä lievittää nopean inflaation aiheuttamia ongelmia tilapäisillä keinoilla, jotka kohdennetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Toisin sanoen pienituloisimmille.

”Hallitusten tulisi tarjota kannustimia energiankulutuksen vähentämiseksi ja vahvistaa energiahuoltoa.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan