SSAB:n toimitus­johtaja: Raahe johtaa kisaa fossiilittoman teräs­tehtaan sijainti­paikasta

Teräsyhtiö SSAB aikoo muuttaa Raahen ja Luulajan tehtaat fossiilittomiksi tämän vuosikymmenen aikana.

Teräsyhtiö SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist vieraili Helsingissä tiistaina.

1.11. 16:02 | Päivitetty 1.11. 17:14

Teräsyhtiö SSAB:n fossiilittoman teräksen massatuotanto saattaa käynnistyä Raahessa.

SSAB puntaroi parhaillaan, tekeekö se fossiilittoman teräksen valmistukseen tarvittavat miljardi-investoinnit ensin tehtaalleen Raahessa vai Luulajassa, ja tällä hetkellä Raahe johtaa kisaa, yhtiön toimitusjohtaja Martin Lindqvist sanoo.

SSAB ilmoitti tammikuussa vauhdittavansa merkittävästi siirtymäänsä fossiilittoman teräksen valmistukseen. Yhtiön uusi tavoite on muuttaa terästuotanto Pohjoismaissa fossiilittomaksi vuoteen 2030 mennessä, kun aiempi takaraja oli asetettu vuoteen 2045.

Se tarkoittaa, että yhtiön tehtaat Luulajassa ja Raahessa uudistetaan täysin. Se maksaa yhteensä noin 4,5 miljardia euroa.

Investoinnit ovat niin suuria, ettei yhtiö halua toteuttaa niitä samanaikaisesti. Siksi käynnissä on kilpailu: ensimmäinen investointi menee sinne, missä puitteet ovat ensin kunnossa. Tämä tarkoittaa tarvittavia lupia, sähkön siirtoyhteyksiä ja ennen kaikkea riittävää määrää puhdasta sähköä.

Tällä hetkellä Raahe on johdossa.

Asiat etenevät Suomessa nopeammin, ja mahdollisuudet ovat tällä hetkellä hieman paremmat Suomessa kuin Ruotsissa”, Lindqvist sanoo.

Hän sanoo olevansa vaikuttunut tavasta, jolla suomalaiset viranomaiset ovat lähteneet edistämään asiaa. Investointia varten Raahen-tehdas tarvitsee muun muassa uuden, järeän 400 kilovoltin voimalinjan.

”Hallitus ja viranomaiset ovat valtavan kiinnostuneita. Kohtelu on hyvin positiivista.”

Investoinnilla onkin merkitystä koko Suomen mittakaavassa, sillä Raahen-tehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ilman investointia hallituksen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 jää haaveeksi.

Lue lisää: Raportti: Suomen tavoite hiili­neutraaliudesta voi toteutua nyky­toimin nipin napin

Lindqvist kuitenkin alleviivaa, että yhtiön vakaa aikomus on uudistaa molemmat tehtaat, kyse on vain ajoituksesta. Päätöksiä Raahen ja Luulajan investoinneista voi hänen mukaansa odottaa viimeistään vuonna 2024.

Investointi mullistaa aikanaan Raahen tehdasalueen täysin.

1,2 miljoonaa tonnia kivihiiltä vuodessa käyttävä koksaamo puretaan, samoin tehdään masuuneille ja sulatolle. Tilalle tulee päästöttömällä sähköllä toimiva valokaariuuni.

Vaikka prosessin energiankulutus kokonaisuutena vähenee kivihiilen käytön loppuessa, sähkön kulutus arviolta kolminkertaistuu nykyisestä yhdestä terawattitunnista kolmeen. Siksi sähkön saannin varmistaminen on investoinnille kriittisen tärkeää.

SSAB:n ja muun teollisuuden sähkön tarpeen kasvu on saanut uutta virtaa ydinvoimakeskusteluun. Lindqvist ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten yhtiön tarvitsema sähkö on tuotettava.

”Me tarvitsemme fossiilitonta sähköä, siinä se. On kunkin maan oma asia, kuinka sähkön tuottaa. Ruotsissa se on yhdistelmä ydin-, tuuli- ja vesivoimaa.”

SSAB oli pienellä osuudella mukana myös Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Hankkeen kaatuminen ei kuitenkaan Lindqvistin mukaan vaaranna yhtiön tulevaa sähkön hankintaa, jolle tärkeämpää on Olkiluoto 3:n valmistuminen.

Olisiko SSAB kiinnostunut investoimaan uuteen ydinvoimahankkeeseen Suomessa?

”Jos sellainen mahdollisuus tulisi eteen, siitä pitäisi keskustella. Mutta mitään sellaisia keskusteluita ei ole käynnissä.”

SSAB:n fossiilittoman teräksen hanke kantaa nimeä Hybrit, ja sen teknologinen sydän sijaitsee Ruotsin Luulajassa. Siellä rautamalmista jalostetaan rautasientä vetypelkistyksellä. Pilottilaitos tuottaa tällä hetkellä enimmillään tonnin fossiilitonta terästä tunnissa.

Ainakin alkuvaiheessa on tarkoitus, että rautasieni rahdataan Luulajasta Raaheen, jossa siitä tehdään terästä. Lindqvistin mukaan on mahdollista, että jossain vaiheessa Raaheen tulisi myös rautasienen valmistusta, mutta päätöksiä asiasta ei ole tehty.

Vetypelkistys on prosessin sähkösyöpöin vaihe, ja kasvattaisi tehtaan sähkönkulutusta merkittävästi, arviolta kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Fossiilittoman teräksen hanke on nostanut SSAB:n koko maailman talouslehdistön ja muun terästeollisuuden huomion keskipisteeksi.

Teräksen valmistus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä, ja alaa on pidetty yhtenä niistä teollisuuden aloista, joilla päästöjen vähentäminen on hankalinta.

Lindqvist puhuu hankkeesta hyvin luottavaiseen sävyyn. Hybrit-hanke käynnistyi vuonna 2016, ja tähän mennessä SSAB on jo toimittanut ensimmäiset erät fossiilitonta terästä ajoneuvovalmistaja Volvolle, joka on tehnyt teräksestä jo ensimmäiset tuotteet.

Ennakkotilauksia ovat tehneet jo muun muassa autovalmistajat Mercedes-Benz ja Polestar sekä nostokonevalmistaja Cargotec.

Globaaleiden ilmastotavoitteiden paineessa muutkin yhtiöt kehittävät fossiilitonta terästä, mutta Lindqvistin mukaan SSAB on kehitystyössä kilpailijoitaan arviolta kaksi vuotta edellä.

Yhtiö yrittää nyt hyödyntää etumatkansa patentoimalla teknologiansa. Ajatus on, että muut teräsyhtiöt voisivat maksaa SSAB:lle teknologian käyttämisestä.

”Meillä on tässä nyt ainutkertainen mahdollisuus. Siksi olen vähän turhautunut, jos emme pysty hyödyntämään tilaisuutta siksi, ettei meillä ole sähköä tai lupia. Se olisi todella sääli.”

Lue lisää: SSAB aikaistaa Raahen-tehtaan huoltoseisokkia teräksen kysynnän vähenemisen vuoksi

Oikaisu 1.11. kello 17.14: Toisin kuin jutussa virheellisesti kirjoitettiin, Hybrit-hankkeen teknologinen sydän ei sijaitse Oxelösundissa vaan Luulajassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan