Osa yrityksistä takoo suomalaisia kurittavan energia­kriisin avulla suur­voittoja – Tässä ovat kriisin voittajat ja häviäjät

Osa yrityksistä on vielä suojassa sähkön hinnannousulta tai vie kustannukset hintoihin, toiset alkavat jo rajoittaa tuotantoa.

Metsäyhtiö UPM tuottaa sähköä yli oman tarpeen ja kuuluu siksi energiakriisin voittajiin. Kuvassa yhtiön Kaukaan-sellutehdas.

5.11. 2:00 | Päivitetty 5.11. 12:09

Energian voimakas kallistuminen painaa monien suomalaisten kukkaroa, mutta hintojen nousu ei ole vielä iskenyt täydellä voimalla suomalaisiin pörssiyrityksiin.

Yritysten julkistamat tulokset heinä–syyskuulta kertovat, että energiakriisin vaikutuksia ovat toistaiseksi pehmentäneet energiahankintojen suojaukset, vahva suhdanne ja yritysten kyky siirtää kasvaneet kustannukset tuotteidensa hintoihin.

Samaan aikaan on jo nähtävissä, että energiakriisi jakaa yhtiöitä voittajiin ja häviäjiin. Osa yhtiöistä teki heinä–syyskuussa ennätystulosta, osa painiskelee kasvavien kustannusten kanssa.

Ilmiselviä voittajia ovat energian tuottajat, sellaiset kuin metsäyhtiö UPM.

Yhtiö on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen ja käyttää itse vain puolet tuottamastaan sähköstä. Sähkön hinnannousun ansiosta UPM:n energialiiketoiminnan liikevoitto yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta 145 miljoonaan euroon.

Myös polttoainejalostaja Neste teki vahvan tuloksen. Toisin kuin viime vuosina on ollut tapana, suurinta osaa tuloksesta ei tuonutkaan yhtiön uusiutuvien polttoaineiden bisnes vaan perinteinen öljynjalostus. Etenkin dieselpolttoaineen valmistus on nyt huippukannattavaa.

Energiayhtiö Fortum kertoo tuloksestaan 10. marraskuuta.

Voittajia löytyy myös yllättäviltä suunnilta.

Eurooppalainen kemianteollisuus on ajautunut energiakriisin vuoksi pahoihin ongelmiin. Teollisuudelle kemikaaleja valmistava Kemira teki tästä huolimatta heinä–syyskuussa ennätyksellisen hyvän tuloksen.

Kemira käyttää paljon sähköä, mutta yhtiö on suojannut sähkön hankinnan johdannaisilla, osuuksilla ydinvoimayhtiöissä ja pitkäaikaisilla hankintasopimuksilla tuulivoimaloista. Lisäksi se on pystynyt ohjaamaan tuotantoa ajankohtiin, jolloin sähkö on halpaa.

Vaikka yhtiö nostaa kustannuspaineiden hillinnän lähiaikojen tärkeimmäksi tehtäväksi, se odottaa jopa hyötyvänsä energiakriisistä.

”Niin kallista kuin sähkö Suomessa onkin, se on vielä merkittävästi kalliimpaa Manner-Euroopassa. Se tuo meille merkittävän kilpailuedun suhteessa kilpailijoihimme Euroopassa”, sanoi yhtiön rahoitusjohtaja Petri Castrén tulosinfossa.

Myös metsäyhtiö Stora Enso arvioi saavansa kilpailuetua suhteessa eurooppalaisiin kilpailijoihin siitä, että tuottaa itse lähes 70 prosenttia käyttämästään energiasta.

Kemiran esimerkki osoittaa, ettei energian hinnannousun vaikutus ole yksiselitteinen edes paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle. Kemiran tapaan muukin teollisuus suojaa energian hankintaa, jolloin se ei täysimääräisesti altistu energian markkinahintojen heilahtelulle.

Suojausten merkitys näkyy selvästi kahden teleoperaattorin, Elisan ja Telian, tuloksissa. Energia on teleoperaattoreille merkittävä kuluerä, sillä verkkolaitteet kuluttavat paljon sähköä.

Elisa kertoo suojanneensa tämän vuoden sähkön hinnan lähes täysin, eikä sähkön hinnannoususta aiheutunut yhtiölle merkittäviä ongelmia. Telian suojaus taas ei ollut yhtä kattavaa tai onnistunutta, ja yhtiö joutui laskemaan tulosohjeistustaan energiakustannusten kasvun vuoksi. Yhtiö ennakoi energiakustannustensa kasvavan tänä vuonna yli 80 miljoonaa euroa viime vuodesta.

Mitä pidempään energiakriisi kestää, sitä enemmän yritykset kuitenkin altistuvat energian kallistumiselle, kun suojaukset alkavat purkautua.

Toinen ratkaiseva kysymys yrityksille on, pystyvätkö ne siirtämään kasvavat kustannukset hintoihin.

”Pääosin teollisuuden viesti on ollut se, että energian hinnannousu on saatu kompensoitua hinnankorotuksilla”, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

Esimerkiksi Metsä Groupin tuotanto­kustannukset kasvoivat energian raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi noin 450 miljoonalla eurolla. Yhtiö pystyi viemään kustannusten kasvun hintoihin täysi­määräisesti ja ylikin. Hinnan­korotukset kasvattivat yhtiön tulosta yli 800 miljoonalla eurolla.

Saaren mukaan iso kysymys on, kuinka pitkään kustannusten vienti hintoihin onnistuu.

”Yritysten hinnoitteluvoima heikkenee, jos suhdanne viilenee ja kysyntä vähenee. Ensi vuonna energian hinnannousu voi alkaa tuntua enemmän.”

Osa teollisuudesta on alkanut rajoittaa tuotantoaan kalliin energian vuoksi. Näin on tehnyt muun muassa metallinjalostaja Boliden sinkkisulattamollaan Kokkolassa. Teräsyhtiö Outokumpu taas on vähentänyt ferrokromin tuotantoa.

”Poikkeuksellisen suurten sähkökustannusten vuoksi ferrokromin tuotanto on 50–60 prosenttia täydestä kapasiteetista”, yhtiö kertoo osavuosikatsauksessa.

Se myös pitää yhden ferrokromiuuneistaan suljettuna vähintään maaliskuun loppuun saakka. Uuni vastaa 30:tä prosenttia yhtiön ferrokromin tuotantokapasiteetista.

Outokummun heinä–syyskuun tulos oli vielä vahva, mutta yhtiö näkee energian hinnannousussa selvän uhan. Siksi yhtiö aikoo kasvattaa energia­tehokkuus­investointeja 40 miljoonalla eurolla ja tavoittelee 8 prosentin energiansäästöä kahdessa vuodessa.

Yksi selkeistä kärsijöistä energiakriisissä on elintarviketeollisuus.

”Elintarvikepuoli on sellainen, missä energian hinnannousu sattuu jo nyt ja kovaa. Se on perinteisesti toimiala, jolla hinnoitteluvoimaa ei juuri ole”, Saari sanoo.

Lihatalot Atria ja HK Scan kertoivat molemmat, että kasvavien kustannusten takia heinä–syyskuun tulos jäi heikommaksi kuin vuosi sitten. Yhtiöt kyllä korottivat hintojaan, mutta se ei riittänyt kustannusten kasvun kompensointiin.

Molemmille yhtiöille energian hinnannousu on lähiajan suurimpia riskejä. Se lisää kustannuksia ja muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.

”Ruoan hinnan voimakkaan nousun myötä kuluttajien ostokäyttäytymisen ennustetaan muuttuvan selvästi. Eri kotimarkkinoiden ostovoimasta riippuen ruoan kuluttajakysyntä painottuu edullisempiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin”, HK Scan ennakoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan