Dollarin vahvistuminen kiihdyttää euroalueen inflaatiota, ja se voi näkyä myös koroissa

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi torstaina, että lievä taantuma ei välttämättä riitä hillitsemään inflaatiota.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde puhui torstaina Latvian pääkaupungissa Riiassa järjestetyssä konferenssissa.

3.11. 16:09

Yhdysvaltojen dollarin vahvistuminen suhteessa yhteisvaluutta euroon lisää Euroopan keskuspankin paineita jatkaa rahapolitiikan kiristämistä.

Keskiviikkona ja torstaina euro heikkeni taas lisää dollariin nähden Yhdysvaltojen keskuspankin vihjattua mahdollisesti hillitsevänsä koronnostoja.

Heikentyneen valuutan takia euroalueen ulkopuolelta tuotavat tuotteet kallistuvat entisestään. Toisin sanoen inflaatio kiihtyy.

Euroopan keskuspankki (EKP) on korostanut useasti, että sillä ei ole valuuttakurssitavoitetta, mutta se ottaa silti huomioon euron arvon vaikutuksen inflaation kehittymiseen.

”Valuuttakurssilla on selvästi merkitystä, mikä on otettava huomioon inflaatioennusteissamme”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Pääjohtaja Lagarde korosti myös, että keskuspankkien rahapolitiikan kiristykset etenevät Yhdysvalloissa ja euroalueella eri vauhtia, koska talouden tila on erilainen.

Yhdysvalloissa talous on ylikuumentunut, koska työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa ja talous toimii kapasiteettinsa äärirajoilla. Euroalueella suhdanne on heikompi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia.

Latviassa vieraillut Lagarde sanoi sanomalehti Financial Timesin mukaan, ettei ”lievä taantuma” riitä kesyttämään hintojen nousua.

Yksi painava syy dollarin vahvistumiseen on todennäköisesti se, että energiakriisin takia taantuman vaara euroalueella on suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Yhden euro arvo oli torstaina 0,97 dollaria. Vuosi sitten euron arvo oli 1,16 dollaria.

”Heikko valuutta lisää inflaatiopaineita, joten EKP:n on otettava se huomioon. Yhdysvaltojen keskuspankin näkökulmasta vahva dollari on myönteinen asia, koska se hidastaa inflaatiota”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Heikko euro ei ole pelkästään kielteinen asia. Ainakin periaatteessa euroalueen vientiteollisuuden hintakilpailukyky kansainvälisessä kaupassa paranee valuutan heikkenemisen seurauksena.

”Euroalue on hyvin avoin talous, joka on riippuvainen viennistä ja tuonnista. Osittain tämän takia dollarin vahvistuminen kiihdyttää inflaatiota ja EKP:n on myös tarkkailtava valuutan arvoa pohtiessaan rahapolitiikan kiristämistä”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

Yhdysvaltojen keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen maaliskuussa ja on nostanut ohjauskorkoa jo kuusi kertaa tänä vuonna. Se on myös turvautunut neljä kertaa peräkkäin poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön koronnostoon.

EKP puolestaan aloitti rahapolitiikan kiristämisen heinäkuussa 0,50 prosenttiyksikön koronnostolla. Sitä seurasi voimakkaat 0,75 prosenttiyksikön koronnostot syyskuussa ja viime viikolla.

Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskorko on nykyisin 4,00 prosenttia ja Euroopan keskuspankin vastaava talletuskorko 1,50 prosenttia. EKP:n talletuskorko oli ennen heinäkuuta –0,50 prosenttia.

On likimain väistämätöntä, että molemmat keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä vuoden lopussa ja hyvin todennäköisesti myös ensi vuonna. Koronnostojen lukumäärä ja suuruus riippuvat siitä, miten talous kehittyy lähikuukausien aikana.

Euroopan keskuspankki kertoo ilmeisesti joulukuussa, milloin se aloittaa rahapoliittisissa elvytysohjelmissaan markkinoilta ostamiensa arvopapereiden vähentämisen. Suurin osa arvopapereista on valtionlainoja, joita eurovaltioiden kansalliset keskuspankit ovat ostaneet.

Sijoitukset arvopapereihin vähenevät keskuspankkien lopettaessa erääntyvien joukkolainojen pääoman uudelleensijoitukset.

”Lähtökohtaisesti sanoisin, että arvopaperiomistusten vähentäminen tukee euroa. Todennäköisesti EKP aloittaa joukkolainojen kutistamisen taseestaan rauhallisemmin kuin Yhdysvaltojen keskuspankki. Kaikki merkit viittaavat siihen, että EKP haluaa irtautua poikkeustoimistaan”, von Gerich sanoo.

Yhdysvaltojen keskuspankki myy kuukausittain 60 miljardin dollarin arvosta liittovaltion joukkolainoja ja 35 miljardin dollarin arvosta asuntovakuudellisia arvopapereita.

”En ole aivan varma, uskaltaako EKP vielä joulukuussa ilmoittaa arvopapereiden myynnistä. On vaikea arvioida mahdollisten myyntien vaikutusta euron arvoon. Suurempi merkitys euron arvoon ja laajemmin rahapolitiikan välittymiseen ovat koronnostot”, Schauman sanoo.

Perimmäinen syy rahapolitiikan kiristymiseen Yhdysvalloissa ja euroalueella on kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio.

Lokakuussa inflaatio kiihtyi euroalueella ennakkotietojen mukaan 10,8 prosenttiin. Yhdysvalloissa se oli syyskuussa 8,2 prosenttia. Voimakas inflaatio johtuu maailmantalouden tarjontahäiriöistä ja suuresta kysynnästä.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi euroalueen talouden kasvavan ensi vuonna 0,5 prosenttia ja Yhdysvaltojen talouden 1,0 prosenttia.

”Taloudellinen toimeliaisuus euroalueella on todennäköisesti heikentynyt merkittävästi kolmannella vuosineljänneksellä. Odotamme heikentymisen jatkuvan edelleen vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Nopea inflaatio supistaa ihmisten reaalituloja ja kohottaa yritysten kustannuksia, mikä vähentää kulutusta ja tuotantoa”, pääjohtaja Lagarde sanoi viime viikolla.

Energiakriisin aiheuttamasta talouskasvun merkittävästä hidastumisesta huolimatta IMF kehotti keskuspankkeja keskittymään tiukasti ja vakaasti inflaation taltuttamiseen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan