Tällainen on Suomeen saapunut lng-terminaali­alus

Suomi onnistui hankkimaan harvinaislaatuisen aluksen monien muiden EU-maiden ohi. Se oli joko suomalaisten hyvän varautumisen tai amerikkalaisten myyntimiesten nopeuden ansiota.


5.12.2022 2:00 | Päivitetty 28.12.2022 10:46

Keskiviikkoaamuna 28. joulukuuta Inkoon Joddbölen satamaan lipui pieni ihme, jättimäinen FSRU Exemplar, Suomen ensimmäinen kelluva lng-terminaali. Rantautuminen on näyttävä. Kun lähes 300 metriä pitkä alus peruutetaan kapeaan Fagervikenin lahteen, muistuttaa operaatio taskuparkkeeraamista tankkerilla.

Fyysisiä mittoja ihmeellisempää aluksessa on kuitenkin se, että se ylipäänsä saapuu Itämerelle, Suomeen ja Inkooseen. Sen jälkeen, kun Venäjä alkoi keväällä katkoa kaasutoimituksia Eurooppaan, Exemplarin kaltaisista kelluvista terminaaleista on käyty Euroopan maiden välillä kovaa kilpailua.

Ainoa tapa paikata venäläisen putkikaasun jättämä aukko on tuoda Eurooppaan paljon aiempaa enemmän nesteytettyä maakaasua eli lng:tä. Sitä on tänä vuonna tuotu EU:hun ennen kaikkea Yhdysvalloista ja Qatarista. Kun maakaasu jäähdytetään 162 miinusasteeseen, se muuttuu nestemäiseksi ja tiivistyy noin 600 kertaa tiheämmäksi, mikä tekee laivakuljetuksista taloudellisesti kannattavia.

Lng:n tuonnin kasvattaminen ei kuitenkaan onnistu ilman tarvittavaa infrastruktuuria, ja terminaaleja Euroopassa on aivan liian vähän. Yhdysvaltalainen lng-yhtiö New Fortress Energy arvioi, että Eurooppa tarvitsee jopa 20 uutta lng-terminaalia, jos se aikoo korvata venäläisen putkikaasun täysin lng:llä.

Kun viime keväänä alkoi näyttää siltä, että Eurooppa voisi talvella jäädä kokonaan vaille venäläistä putkikaasua, terminaaleja ryhdyttiin hankkimaan hirvittävällä kiireellä.

Suomessa terminaalin etsintä lähti toden teolla käyntiin huhtikuun alussa. Silloin valtion kaasuyhtiö Gasum sai venäläiseltä Gazpromilta kirjeen, jossa vaadittiin, että kaasutoimitukset on jatkossa maksettava ruplissa. Samanlaisia vaatimuksia Venäjä oli esittänyt jo muillekin EU-maille. Kaasutoimitusten katkeamisen riski oli ilmeinen, ja viikkoa myöhemmin valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriryhmä antoi kaasuverkkoyhtiö Gasgridille tehtäväksi kelluvan terminaalin hankkimisen.

Ongelma oli, että koko maailmassa on vain 48 kelluvaa lng-terminaalia.

Se todettiin käytännössä ainoaksi tavaksi turvata tulevan talven kaasutoimitukset. Kiinteän lng-terminaalin rakentaminen voi viedä luvituksineen ja rakennustöineen vuosia, kun kelluvan terminaalin saa parhaimmillaan kuukausissa. Suomi ja Viro ryhtyivät metsästämään sopivaa alusta yhdessä.

Ongelma oli, että koko maailmassa on vain 48 kelluvaa lng-terminaalia eli FSRU:ta, ja näistäkin valtaosa oli kiinnitetty pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla eri puolille maailmaa, pääosin kehittyviin talouksiin. Lisäksi kaikki terminaalialukset eivät pysty toimimaan näin pohjoisessa: osa aluksista käyttää kaasun lämmittämiseen ja höyrystämiseen merivettä, ja Itämeren talvessa jäätymisvaara on ilmeinen.

Lopulta Gasgrid sai tarjouksen yhdestä ainoasta sopivasta lng-terminaalista. Exemplar kykeni toimimaan pohjoisissa olosuhteissa, ja sen vuokrasopimus Argentiinassa oli päättymässä syyskuun alussa.

Vuokrasopimus allekirjoitettiin 20. toukokuuta eli samana päivänä, kun Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Suomeen. Sopimus oli EU:n ensimmäisiä Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Edelle ennätti vain Saksa, joka teki ensimmäisen viidestä FSRU-sopimuksesta toukokuun alussa.

Kuinka Suomi onnistui hankkimaan näin harvinaislaatuisen aluksen tilanteessa, jossa liikkeellä olivat muutkin EU-maat? Hankintaan osallistuneet tahot Suomessa pistävät onnistumisen hyvän varautumisen piikkiin. Gasgrid oli liikkeellä riittävän ajoissa ja pystyi allekirjoittamaan vuokrasopimuksen nopeasti.

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoo, että yhtiö oli alkanut jo ennen Venäjän hyökkäystä varautumaan häiriöihin kaasutoimituksissa ja todennut, että kelluva lng-terminaali on ainoa tapa turvata Suomen kaasutoimitukset.

Yhtiöille ajat ovat hyvät, kun vakaat, rikkaat länsimaat kilpailevat niiden tuotteista.

Toisenlaisen version antaa aluksen omistava yhdysvaltalainen Excelerate Energy. Yhtiön toimitusjohtaja Steven Kobos kertoo, että Excelerate laittoi myyntimiehensä liikkeelle Eurooppaan viime keväänä heti sodan sytyttyä.

”Olimme yhteydessä suomalaisiin, joilla ei ollut suunnitelmaa tuontiterminaalin hankkimiseksi. Yhtäkkiä Gazprom sanoi katkaisevansa toimitukset Suomeen. Olimme olleet yhteydessä heihin, ja ennätysajassa pystyimme allekirjoittamaan sopimukset päivää ennen kuin Gazprom lopetti kaasun myynnin Suomeen. Olemme hyvin ylpeitä siitä”, Kobos sanoi syyskuussa Barclays-pankin järjestämässä tilaisuudessa.

Exemplar saapuu Inkooseen kymmeneksi vuodeksi. Tuolta ajalta terminaalin kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 460 miljoonaa euroa eli noin 126 000 euroa päivässä.

Yhtäkkinen pula terminaalialuksista on jopa kaksinkertaistanut niiden vuokrat, arvioi konsulttiyhtiö Rystad Energy uutistoimisto Bloombergille. Yhtiön mukaan Saksassa terminaaleista on jouduttu maksamaan jopa 200 000 dollarin päivävuokria. Aluksia vuokraaville yhtiöille ajat ovat hyvät, kun vakaat, rikkaat länsimaat kilpailevat niiden tuotteista. Exceleraten Kobos sanoo, että sopimukset eurooppalaisten kanssa ovat yhtiölle erittäin houkuttelevia.

”Sanoisin, että yhtiö on varmistanut riskittömät tulot lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.”

Parhaillaan Exemplar on telakalla Ferrolissa, Espanjassa. Alukseen tehdään muutostöitä, jotta se kestäisi Itämeren talven karuimmatkin olosuhteet.

Samaan aikaan Inkoon satamassa viimeistellään rakennustöitä, jotta uusi terminaali voi alkaa syöttää kaasua Suomen ja Baltian kaasuverkkoon.

Ensimmäisen lng-lastin pitäisi saapua Inkooseen tammikuussa.

Fakta

FSRU Exemplar

  • Kelluva varastointi- ja uudelleenkaasutusyksikkö (FSRU) eli kelluva lng-terminaali Exemplar saapuu Inkooseen joulukuussa.

  • Aluksella on mittaa 291 metriä. Viking Gracen pituus on 218 metriä.

  • Valmistunut vuonna 2010.

  • Aluksen omistaa yhdysvaltalainen Excelerate Energy.

  • Miehistössä noin 30 jäsentä.

  • Alus pystyy höyrystämään eli syöttämään kaasuverkkoon jopa viisi miljardia kuutiota kaasua vuodessa. Energiaksi muutettuna tämä on noin 35 terawattituntia. Se on enemmän kuin Suomen vuotuinen kulutus.

  • Todellinen kaasun tuonti jäänee pienemmäksi. Tänä talvena terminaalin kautta odotetaan tulevan noin 2 terawattituntia kaasua kuukaudessa.

Uutinen on julkaistu alkujaan 5. joulukuuta. Uutisen alun aikamuotoja muokattu keskiviikkona 28. joulukuuta.

Oikaisu 5.12. kello 9.50: Karttagrafiikan mittakaava korjattu oikeaan muotoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita