EU-ministerit hyväksyivät pankkien uudet pääoma­vaatimukset – Suomen finanssiala yhä tyytymätön

Pankeille tulee siirtymäaika ottaa uudet säännökset käyttöön. Suomessa finanssiala arvioi, että vähäriskisten luottojen ehdot kiristyvät.

Basel III -vakavaraisuussääntely etenee jäsenmaiden yleisnäkemyksen jälkeen. Kuvassa sveitsiläispankki UBS:n toimitilat Frankfurtissa Saksassa.

8.11. 17:15

Bryssel

Suomen finanssiala on edelleen tyytymätön tulossa olevaan uudistukseen, jossa EU kiristää pankkien vakavaraisuussääntöjä. EU:n jäsenmaiden valtiovarainministerit hyväksyivät osaltaan uudistuksen tiistaina, ja se siirtyy seuraavaksi kolmikantaneuvotteluihin jäsenmaiden, EU-parlamentin ja komission kanssa.

Uudet vakavaraisuusvaatimukset laittavat kokonaisuudessaan voimaan Basel III:ksi nimetyt pankkisääntelystandardit EU:ssa.

Finanssialan näkemyksen mukaan uudistus johtaa siihen, että suomalaispankit joutuvat kohtelemaan matalan riskin asunto- ja yritysluottoja ikään kuin ne olisivat korkeamman riskin luottoja.

Kun pankit joutuvat sitomaan enemmän omaa pääomaa myös matalariskisiin luottoihin, luottojen lainaehdot todennäköisesti kiristyvät, jotta pankit pystyvät kattamaan korkeamman pääoman hinnan, sanoo alan etujärjestön Finanssialan johtava lakimies Olli Salmi.

Pankkeja valvova Finanssivalvonta arvioi vuosi sitten EU:n esiteltyä uudistuksen yksityiskohdat, että suomalaispankkien pääomavaatimukset nykyiselle luottosalkulle kiristyisivät 15–20 prosenttia.

Elokuussa 2022 Finanssivalvonta tarkisti arviotaan ja päätyi siihen, että suomalaispankkien pääomavaatimusten kasvu jää keskimäärin huomattavasti arvioitua pienemmäksi eli noin kolmeen prosenttiin.

Lue lisää: EU vaatii pankeilta lisää ”kalleinta raaka-ainetta” – Suomen koko finanssiala kävi Brysselissä varoittamassa, että uudistus iskee kovaa suomalaispankkeihin

Suomalaispankkien lisäksi muutkin eurooppalaispankit ovat lobanneet ahkerasti vakavaraisuusvaatimusten kiristämistä vastaan.

Koronapandemian takia jäsenmaat ottivat sääntelyn voimaantuloon kahden vuoden lisäajan, ja se siirtynee nyt vuoteen 2025.

Esitykseen sisältyy myös väliaikainen siirtymäsäännös, joka sallii vähäriskisten lainojen huomioon ottamisen laskennassa, mutta siis vain väliaikaisesti. Finanssiala olisi halunnut sen pysyväksi. Siirtymäsäännös päättyy vuoteen 2032 mennessä.

Olli Salmen mukaan pankit joutuvat ottamaan uudet säännökset huomioon jo nyt luottoja myöntäessään siirtymäajasta huolimatta, sillä esimerkiksi asuntoluoton pituus voi olla esimerkiksi kaksikymmentä vuotta.

Puheenjohtajamaa Tšekin valtiovarainministerin Zbyněk Stanjuran mukaan jäsenmaat eivät halunneet kiirehtiä voimaantuloa, jotta pankkien kyky rahoittaa Euroopan taloutta ei häiriintyisi nyt, kun taloudessa on vakavia ongelmia muun muassa energian hintojen nousun takia.

Saksan valtiovarainministerin Christian Lindnerin mukaan siirtymäaika antaa pankeille joustoa sopeutua uusiin sääntöihin.

Basel III -vakavaraisuussääntely juontaa alkunsa 2000-luvun alkupuolen finanssikriisiin, joka synnytti maailmanlaajuisen pankkikriisin. Se loi tarpeen parantaa pankkien valvontaa ja hillitä niiden riskinottoa sekä rajoittaa veronmaksajien tappioita, jos jokin vaikeuksiin joutunut pankki pitäisi kaikesta huolimatta pelastaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita