Valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkkiot nousseet parissa vuodessa jopa kymmeniä prosentteja

Ministeri Tytti Tuppurainen toivoi keväällä 2020 kohtuutta valtionyhtiöiden johdon palkkaukseen. Silti lähes kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten jäsenten kiinteät tulot kasvoivat vuodesta 2019.

Tytti Tuppurainen aloitti omistajaohjausministerinä joulukuussa 2019.

12.11. 2:00 | Päivitetty 12.11. 12:21

Ajat muuttuvat, mutta vastuu säilyy. Näin lausui Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen vuoden 2020 keväällä valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen saatesanoissaan.

Periaatepäätöksessä korostettiin yritysvastuuta niin ilmaston kuin ihmisten näkökulmasta. Yksi esille nostetuista teemoista oli yhtiöiden johdon palkitseminen, johon Tuppurainen toivoi kohtuullisuutta sekä läpinäkyvyyttä.

Jälkimmäistä toivetta ei ole tehty kansalaiselle helpoksi. Valtioneuvoston omistajaohjausosaston kanslia lopetti kaikessa hiljaisuudessa verkkosivujensa palkkiokoosteen julkaisemisen. Tästä koosteesta selviäisi, paljonko valtio-omisteisten yhtiöiden johdolle maksettiin palkkaa ja palkkioita.

”Valtiolla yksittäisenä omistajana ei ollut sille enää perusteita”, sanoo valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos Petri Vihervuori.

Vihervuoren muistikuvan mukaan päätös koosteen lopettamisesta tehtiin vuonna 2016. Hän sanoo ratkaisun taustalla olleen EU:n osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiivi, jossa korostettiin sitä, että pörssiyhtiöiden palkitsemisen raportointi on yhtiöiden tehtävä.

”Aiempina vuosina meillä oli tapana laittaa verkkoon koosteita, mutta olimme jo miettineet omistajana sitä, että tämä ei ole järkevää. Valtio on vain yksi omistaja näissä yhtiöissä. Miksi yksi omistaja olisi se, joka julkistaa tietoja.”

Vihervuoren mukaan omistajaohjausosasto seuraa ansioiden kehitystä samalla tavalla kuin kaikki muutkin: yhtiöiden tilinpäätösten yhteydessä julkaistavasta palkitsemisraportista.

HS kävi läpi kaikki pörssiyhtiöt, joissa valtio on mukana omistajan roolissa. Omistusprosentti vaihtelee yli kuuden ja vajaan 56 prosentin välillä. Lähes kaikkien yhtiöiden hallitusten jäsenten kiinteät palkkiot olivat kasvaneet vuodesta 2019, jolloin periaatepäätös annettiin.

Periaatepäätöksessä vaadittiin kohtuullisuutta valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisessa erityisesti kiinteiden palkkojen osalta. Saatesanoissaan ministeri Tuppurainen kehotti koronatilanteen takia painottamaan kaikessa johdon palkitsemisessa pidättyvyyttä. Näin ei aina tapahtunut.

Pörssiyhtiöiden joukosta erottuu kolme, joissa hallitusten jäsenten palkkiot ovat kasvaneet selkeästi enemmän kuin muilla: Tieto-Evry, Metso Outotec ja Nokian Renkaat. Palkkiot kasvoivat näissä yhtiöissä jopa kymmeniä prosentteja.

Joidenkin toimitusjohtajien peruspalkat kasvoivat yli kymmenenkin prosenttia.

Euromääräisesti eniten toimitusjohtajan peruspalkka kasvoi energiayhtiö Fortumissa. Vuonna 2019 Fortumia luotsannut Pekka Lundmark sai peruspalkkaa 1 057 000 euroa, kun taas vuonna 2021 yhtiön toimitusjohtajana toiminut Markus Rauramo 1 559 000 euroa. Valtio omistaa Fortumista lähes 51 prosenttia.

Peruspalkkaa isomman osan vuosiansioista muodostavat yleensä erilaiset bonukset. Näissä on mukana pitkän ja lyhyen aikavälin kannustimia, erilaisia palkkioita sekä lisäeläkemaksuja.

Suurimman potin kasvaneissa kokonaisansioissa sai kaivos- ja teknologiayhtiö Metso Outotecin toimitusjohtaja Pekka Vauramo, jonka tulot nousivat yli kaksinkertaisiksi. Hurja kasvu selittyy sillä, että vuonna 2019 Vauramo ei saanut tulos- tai osakepalkkioita.

Vuonna 2021 yhtiö puolestaan juhli Metson ja Outotecin yhdistymisen yksivuotispäivää, joka toi myös muhkean, lähes vuosipalkan kokoisen, yhdistymiseen liittyvän kertapalkkion Vauramolle.

Toisin oli esimerkiksi Finnairilla, jossa palkkioita ei maksettu vuonna 2021 lainkaan.

Ansioihin vaikuttivat myös muutokset yhtiön johdossa. Nosturiyritys Konecranesin vaihdettua toimitusjohtajaa, Panu Ruotilan vuosiansioita lisäsivät työsuhteen irtisanomiseen liittyvät edut, yhteensä 364 690 euroa.

Mikäli toimitusjohtaja vaihtui, palkka saattoi muuttua paljonkin. Näin tapahtui esimerkiksi Outokummussa ja Sammossa, joissa uusien toimitusjohtajien palkat olivat edeltäjiään pienemmät.

Outokummun toimitusjohtajan Heikki Malisen kokonaispalkkiot vähenivät Roeland Baaniin verrattuna peräti 67 prosenttia. Muutos johtuu pääosin siitä, ettei yhtiö päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin. Osa erosta selittyy myös kannustinpalkkioihin liittyvillä järjestelyillä.

Yritysten hallitusten puheenjohtajien ansioissa suurin kasvu nähtiin ohjelmistoyhtiö Tieto-Evryssä, jossa hallituksen puheenjohtajan Tomas Franzénin palkkio kasvoi kahdessa vuodessa 22 prosenttia.

Vaikka palkoissa näkyy kasvua monen yhtiön osalta, omistajaohjausosaston Vihervuoren mukaan palkkojen ja palkkioiden kehityksestä ei voi nimetä mitään yksittäistä kehityskäyrää koronapandemian takia.

”Koronapandemia vaikutti yhtiöihin eri tavoilla, ja yhtiöt ovat mitoittaneet palkitsemisen kunkin yhtiön tarpeiden mukaan. Kiinteät palkkiot olivat käytännössä samalla yleisellä tasolla kuin markkinoilla ylipäätään.”

Vihervuoren mukaan valtion rooli yhtiöissä on samanlainen kuin kaikkien muidenkin osakkeiden omistajien.

Valtio on kuitenkin antanut periaatepäätöksen, jota se edellyttää yritysten noudattavan.

Tätä päätöstä Vihervuori kommentoi sanomalla, että valtio voi osaomistajana kertoa kantansa, valtion omistuksen painoarvon mukaan.

”On inhimillistä miettiä, että miksi valtio ei mene yhtiöön ja lyö nyrkkiä pöytään. Se johtuu siitä että valtio tässä roolissa on osakkeenomistaja”, sanoo Vihervuori.

Näyttää siltä, että ministerin julkilausumalla ei ole juurikaan vaikutusta yhtiöiden palkitsemispolitiikkaan. Periaatepäätös on Vihervuoren mukaan kuitenkin ”hyvä selkänoja, jota vasten voidaan toimia monessa asiassa”.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tuppurainen vastasi HS:n haastattelupyyntöön sähköpostitse perjantaina alkuillasta.

Tuppuraisen mukaan valtion suorassa omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden hallituspalkkiot ovat selvästi alle markkinatason.

”Valtio edellyttää omistajana, että palkitseminen on kohtuullista, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Samalla on varmistuttava siitä, että valtio-omisteisten yhtiöiden on kyettävä palkkaamaan johtoa ja henkilöstöä kilpailukykyisin ehdoin”, Tuppurainen kirjoittaa.

”En puolusta ylisuuria palkkioita, vaan päinvastoin – vaadin niihin kohtuutta.”

Oikaisu 12.11.2022 klo 10.40: Uutisessa oli aluksi laskukaavavirheen vuoksi esitetty johtajien palkkioiden muutosprosentteja väärin useassa kohdassa. Virheelliset tiedot korjattu tekstiin sekä laskuriin, minkä lisäksi jutusta on poistettu kaksi virheellistä grafiikkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan