Kuilu vauraan etelän ja köyhän pohjoisen välillä kasvaa – Nämä 5 asiaa veropäivä kertoo Suomesta

Verotiedot kertovat muun muassa suomalaisten yritysten menestyksestä, hyvästä työllisyydestä sekä Suomelle tyypillisistä vaurastumisen syistä.

Moni osakkeitaan myynyt sai suuria luovutusvoittoja, ja pörssijuhla näkyi suoraan suomalaisten pääomatuloista kerätyissä veroissa.

10.11. 2:00 | Päivitetty 10.11. 6:08

1. Verojuhlaa koronasta huolimatta

Yhteisöverotilastot kertovat, miten Suomessa toimivat yritykset yleisesti ottaen selvisivät viime vuonna mellastaneen koronapandemian kourissa.

Veropäivän tietojen perusteella ne selvisivät hyvin.

Esimerkiksi ravintoloiden ja matkailuyritysten tuloksiin koronakriisi iski kovaa, mutta yleisesti ottaen kuva näyttää hyvinkin positiiviselta.

Yhteisöveroa kertyi viime vuonna 7,3 miljardia euroa. Nousua edellisvuodesta oli 34 prosenttia. Samalla tehtiin myös historiaa: verottajan mukaan veroa on saatu tätä enemmän kerättyä vain yhden kerran aiemmin, vuonna 2000.

Hyvä työllisyys puolestaan nosti ansiotuloista maksettujen verojen määrää. Ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana työntekijöitä lomautettiin ja irtisanottiin etenkin aloilla, joita rajoitukset koskivat suoraan. Se näkyi tuolloin myös verotuloissa. Vuoden 2021 ansiotuloverojen määrä nousi noin viisi prosenttia, vaikka koronakriisi jatkui.

Näyttää siltä, että verojuhlat jatkuvat vielä tänäkin vuonna, sillä työllisyys on Suomessa yhä iskussa ja yritykset tekevät hyvää tulosta.

2. Uusimaa on Suomessa omassa luokassaan

Suomi on verotulojen perusteella alueellisesti erittäin jakautunut.

Uusimaa on Suomen talousveturi, ja myös verotuloissa se on omassa luokassaan. Yli 150 000 euroa tienanneista suomalaisista 54 prosenttia asuu Uudellamaalla. Verotettavista tuloista 57 prosenttia on uusmaalaisten tienaamia.

Toisaalta verotettavista tuloista ainoastaan 0,45 prosenttia tulee Kainuusta ja 1,12 prosenttia Lapista.

Uudenmaan merkitys korostuu, mitä suuremmaksi tulot nousevat. Suomessa oli vuonna 2021 lähes 1430 henkilöä, joiden yhteenlasketut tulot ylittivät miljoonan. Heistä noin 60 prosenttia oli kirjoilla Uudellamaalla. Heidän yhteenlasketuista tuloistaan yli 63 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Kainuun osuus yli miljoonan tienaavien tuloista oli 0,35 prosenttia ja Lapin 0,77 prosenttia.

Uusimaa on selvästi yliedustettuna tulokärjessä, sillä suomalaisista vain noin 31 prosenttia asuu Uudellamaalla. Kainuun osuus Suomen asukkaista on 1,3 prosenttia ja Lapin osuus noin 3,1 prosenttia.

3. Pörssinousu vaurastutti suomalaisia

Vuonna 2021 oli osakkeiden hurjan nousukiidon aikaa. Moni osakkeitaan myynyt sai suuria luovutusvoittoja, ja pörssijuhla näkyi suoraan suomalaisten pääomatuloista kerätyissä veroissa. Verohallinnon mukaan summa oli ennätyksellisen korkea, yhteensä 4,4 miljardia euroa. Nousua edellisvuoteen oli jopa 42,7 prosenttia.

Pääomatuloja kertyi myös muun muassa asunto- ja tonttikaupoista, kryptovaluuttojen myynnistä sekä yrityskaupoista. Ne vaurastuttivat suomalaisia laidasta laitaan. Esimerkiksi Sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja tienasi tonttikaupallaan ja sai yhteensä 216 000 euron pääomatulot.

4. Huipputuloisia naisia on yhä vähän

Naisten määrä eniten tienanneiden joukossa ei ole kasvussa. Lista suurimmat pääoma- että ansiotulot saaneista suomalaisista oli taas hyvin miesvoittoinen. Naisia oli kokonaistuloiltaan vauraimpien listalla vain kaksitoista.

Sadan vuonna 2021 eniten ansiotuloja tienanneen suomalaisen joukossa oli vain seitsemän naista. Heidän joukossaan olivat muun muassa naisten kärkipaikan ottanut Ankima Invest Oy:n Marina Ruohonen sekä Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven.

5. Yrityskaupat toivat pelimiljonäärejä, mutta perusongelma säilyy

Suomi sai tänäkin verovuonna uusia pelimiljonäärejä. Kun israelilainen Playtika osti suomalaisen Seriouslyn, se nosti verovuonna 2020 tulolistan kärkeen Seriouslyn perustajan Petri Järvilehdon.

Tänä vuonna Playtikan kaupat näkyivät taas listoilla, kun sille oli myyty suomalainen peliyhtiö Reworks. Kauppa toi Suomen suurituloisimpien listoille viisi uutta miljonääriä. Esimerkiksi Reworksin toimitusjohtaja Ilkka Teppo tienasi kaikkiaan 46,3 miljoonaa euroa.

Kaikille suomalaisille nämä yrityskaupat eivät tuoneet yhtä suurta iloa. Playtika joutui säästökuurille ja päätti lopettaa koko Seriouslyn pelistudion suomessa. Parisataa ihmistä irtisanottiin syksyllä. Reworks näyttää jatkavan Suomessa entiseen tapaan.

Yrityskaupat tuovat Suomeen varallisuutta, mutta ostetuksi tuleminen ei aina takaa sitä, että yritystoiminta jatkuu.

Peliyhtiöiden kaupat kertovat suomalaisen talouden yhdestä ikuisuushaasteesta. Esimerkiksi Saksassa yrityksiä ei myydä pois yhtä varhaisessa vaiheessa, ja keskisuurten yritysten merkitys taloudelle on suuri. Suomessa valtaosa yrityksistä on pieniä, ja parikymmentä suurinta yritystä vastaa valtaosasta vientiä.

Moni pelialan miljonääri ryhtyy kuitenkin enkelisijoittajaksi ja laittaa siten rahaa kiertoon. Yritysten kaupat ja myös kuoppaamiset synnyttävät myös uutta.

HS-työryhmä: Veera Luoma-aho, Elina Lappalainen, Salla Vuorikoski ja Joonas Laitinen.