Kokkolaan suunnitteilla puolen miljardin euron vetyinvestointi

Suomen suurin puhtaan vedyn tuotantolaitos keskittyisi lannoitteissa tarvittavan ammoniakin valmistukseen.

Lannoitevalmistaja Yaralla on Kokkolassa ammoniakkivarasto. Kuvassa materiaalimies Jorma Keinänen siirtää lannoiteita varastosta autoihin Siilinjärvellä keväällä 2021.

15.11. 13:47 | Päivitetty 15.11. 14:02

Kokkolaan on suunnitteilla Suomen suurin puhtaan vedyn tuotantolaitos. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, noin puoli miljardia euroa maksava 300 megawatin laitos voisi aloittaa tuotannon vuonna 2027.

Laitoksen päätuote on näillä näkymin lannoitteiden valmistuksessa tarvittava ammoniakki. Tulevaisuudessa ammoniakki voi olla myös meriliikenteen polttoaine.

Perinteisesti ammoniakin valmistukseen tarvittu vety on irrotettu fossiilisesta maakaasusta. Prosessi tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Niin kutsuttu vihreä ammoniakki taas valmistetaan vedystä, joka erotetaan elektrolyysillä vedestä. Prosessi on päästötön, jos elektrolyysin tarvitsema sähkö on päästötöntä.

Ilmastotavoitteiden lisäksi vihreän ammoniakin kysyntää lisää Euroopan tarve vähentää Venäjä-riippuvuutta, uskoo hanketta edistävän projektikehitysyhtiön Flexensin toimitusjohtaja Berndt Schalin.

”Eurooppaan on tuotu merkittäviä määriä ammoniakkia Venäjältä. Lisäksi Euroopassa tuotettu ammoniakki on valmistettu maakaasusta, jonka tuonti on myös riippuvaista Venäjästä, ja hinnat ovat menneet pilviin. Paikallisesti tuotettu vihreä ammoniakki on noussut arvoon arvaamattomaan.”

Yhtiö kertoo valinneensa Kokkolan laitoksen sijaintipaikaksi, koska alueella on satama, paljon tuulivoimaa sekä vanhaa vedyntuotantoa. Myös lannoitevalmistaja Yaralla on Kokkolassa tehdas.

Hanke on vielä varhaisessa vaiheessa. Flexens ja Kokkolan kaupunki ovat vasta allekirjoittaneet alustavan maanvuokrasopimuksen alueesta, jonne vetylaitos voisi sijoittua.

Parhaillaan Flexens etsii sijoittajia, teollisia kumppaneita ja asiakkaita. Schalin sanoo, että osa neuvotteluista on varsin pitkällä, vaikka julkistettavia sopimuksia ei vielä olekaan.

”Kansainväliset sijoittajat ovat hankkeesta erittäin kiinnostuneita”, Schalin kertoo.

Seuraavaksi yhtiö aloittaa ympäristölupien hakemisen. Sen arvioidaan vievän vähintään pari vuotta.

Yksi ratkaistava kysymys hankkeessa on hukkalämmön mahdollinen hyötykäyttö.

Kokkolan laitoksen arvioidaan käyttävän noin 1,8 terawattituntia sähköä vuodessa, ja tästä karkeasti 30 prosenttia menee hukkalämmöksi, joten lämmön hyödyntämisellä on iso vaikutus hankkeen kannattavuuteen. Flexens on aloittanut Kokkolan kaupungin energiayhtiön kanssa keskustelut hukkalämpöjen hyödyntämisestä kaukolämmön tuotannossa.

Hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on malli, jota aiotaan hyödyntää monessa muussakin vetyhankkeessa, joita Suomessa on vireillä.

”Kaukolämpöverkot ovat kilpailuetu Suomelle, kun kilpailemme vetyinvestoinneista”, Schalin sanoo.

Yhtiö alkaa myös yhdessä valtion kaasuverkkoyhtiön Gasgrid Finlandin kanssa selvittää vetyverkoston rakentamista alueelle. Schalin kertoo, että putkiverkko toimisi yhtiölle vetyvarastona, mikä mahdollistaisi vedyntuotannon säätämisen esimerkiksi sähkön hinnan mukaan.

”Se parantaisi investoinnin kannattavuutta ja mahdollistaisi vedyn myymisen muille käyttäjille.”

Oikaisu 15.11. kello 14.00: Lannoitevalmistaja Yara ei tuota Kokkolassa ammoniakkia toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan