Suomi vajoaa kohti taantumaa ja pahin on vielä edessä

Suomen talous supistui ennakkotietojen perusteella heinä–syyskuussa ja suhdanne todennäköisesti heikkenee vuoden lopussa.

Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä oli tiistaina hiljaista. Kotitalouksien kulutus on alkanut hiipua, mikä on yksi syy Suomen talouskasvun seisahtumiseen.

15.11. 17:44

Taantuman vaara Suomessa on syksyn aikana kasvanut.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elintasoa mittaava bruttokansantuote supistui heinä–syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

”Talouskasvua ennakoivien mittareiden perusteella suhdanne vaikuttaa heikkenevän vielä edelleen. Suomen taloudessakin pahin on todennäköisesti edessä, vaikka kolmannen vuosineljänneksen tiedot olivat hitusen ennakoitua paremmat”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Taantuman todennäköisyyttä lisää se, että kuluttajien luottamus on historiallisen heikkoa, ostovoima heikkenee hintojen ripeän kallistumisen eli inflaation seurauksena ja korot ovat kohonneet.

”Kaikki nämä merkit viittaavat siihen, että yksityinen kulutus supistuu, vaikka pankkien korttimaksutietojen perusteella kulutus ei ole vielä merkittävästi vähentynyt vaan ainoastaan hiipunut.”

Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa kotitalouksien säästöt kasvoivat. Tämä saattaa Obstbaumin mukaan selittää, miksi kulutuksessa ei ole tapahtunut ainakaan vielä tuntuvaa muutosta huonompaan.

”Nopean inflaation ja korkojen kohoamisen takia kotitalouksien säästöt myös hupenevat ripeästi. Siksi kotitaloudet joutuvat jossain vaiheessa vähentämään kulutustaan.”

Kaiken lisäksi Suomen talouden näkymiä varjostaa euroalueen talouskasvun merkittävä hidastuminen energiakriisin takia.

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin tiistaina julkaisemien tarkennettujen ennakkotietojen perusteella euroalueen talous kasvoi heinä–syyskuussa enää 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Huhti–kesäkuussa euroalueen talous kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

”Useat tutkimuslaitokset ennustavat taantumaa Saksaan ja Ruotsiin, jotka ovat Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Energiakriisi on jo kiihdyttänyt inflaatiota euroalueella, mutta ennusteiden perusteella kriisin pahimmat vaikutukset talouskasvuun ovat vasta edessä.”

Suomen tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee euroalueelle. Suurin osa tavaraviennistä on teollisuustuotteita. Euroalueen todennäköinen vajoaminen taantumaan vaikuttaisi siis etenkin teollisuusyhtiöihin.

”Suomessa myös palveluiden kulutus on kesänkin aikana hiipunut. Palvelualojen yritykset työllistävät Suomessa eniten, mikä voi tarkoittaa heikompaa kehitystä myös työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen ennakkotiedot tehdyistä työtunneista ja työllisyyden kehittymisestä ovat jo olleet ennakoitua synkempiä”, Obstbaum sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti pitää Suomen talouden vajoamista ”tekniseen taantumaan” todennäköisenä. Tämä tarkoittaisi bruttokansantuotteen supistumista kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.

”Vaikuttaa siltä, että talouden laskusuhdanne on alkanut eikä valoisia merkkejä ole näköpiirissä loppuvuonna. Euroalueen talous kasvoi vielä heinä–syyskuussa, mutta sen todennäköinen supistuminen vuoden lopussa aiheuttaa lisää ongelmia Suomelle, koska tavaraviennin kysyntä vähenee entisestään”, Puonti sanoo.

Tänä vuonna talouskasvua on ylläpitänyt etenkin palvelujen kysynnän kasvu. Kun rajoituksia koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen alkuvuonna purettiin, kotitalouksien kulutus siirtyi tavaroista yhä enemmän palveluihin.

”Kotitalouksien kulutuskysyntä on vähentynyt, koska inflaatio heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Kun tähän lisätään kysynnän väheneminen keskeisillä vientimarkkinoilla, meillä on aika hyvä käsitys, miksi Suomen talouskasvu on vaarassa vajota taantumaan.”

Synkistä lähiajan näkymistä Puonti korostaa, että talouden laskusuhdanne saattaa jäädä lyhyeksi ja lieväksi. Varjopuolena silti on, että elpyminenkin on todennäköisesti hidasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa talouskasvun seisahtuvan ensi vuonna nollaan.

”Euroopan keskuspankki seuraa erittäin tarkasti talouden kehittymistä. Se vähentää kysyntää rahapolitiikkaa kiristämällä. Hintojen kallistuminen hidastuu, kun kysyntä ja tarjonta ovat paremmin tasapainossa.”

Puonti painottaa, että energiakriisin lisäksi poikkeuksellisen voimakas inflaatio johtuu patoutuneesta kysynnästä. Se alkoi purkautua samaan aikaan, kun taloudessa oli pitkään pahoja tarjontahäiriöitä.

”Rahapolitiikka vaikuttaa aina viipeellä, minkä takia koronnostojen ajoittaminen ja mitoittaminen on hankalaa. On erittäin vaikea arvioida, milloin kysyntää on supistettu riittävästi, jotta inflaatio luotettavasti hidastuu, mutta talous ei kuitenkaan supistu tarpeettoman paljon.”

Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan