Sijoittamista vai uhkapeliä?

Osa HS:n lukijoista katsoo krypto­valuuttojen olevan huuhaata, toiset ovat valmiita ottamaan velkaa sijoituksiinsa. Tutkijan mukaan kryptoilmiössä on samoja uhkia kuin rahapeleissä.


21.11. 2:00 | Päivitetty 21.11. 10:18

Nyt jos koskaan kryptomaailman tilanne on sekava. Kryptopörssi FTX:n täydellinen epäonnistuminen ja romahdus ovat saaneet arvioivan katseen kohdistumaan myös muihin alan toimijoihin. Puhutaan kryptotalvesta.

Kryptovaluutat eivät ole vain ulkomainen ilmiö, jossa mukana olisivat ainoastaan ammattisijoittajat. Monet suomalaiset ovat sijoittaneet ja myös menettäneet rahaa hintojen luisuessa ja FTX:n romahduksessa.

Pelkästään FTX:llä kerrotaan olleen noin miljoona asiakastiliä. Eräs tileistä on kuulunut itäsuomalaiselle diplomi-insinöörille Paavolle.

”Siellä oli noin 25 000 euroa, osa kryptoina ja osa käteisenä”, Paavo kertoo HS:lle.

HS ei julkaise Paavon tai muiden kryptosijoituksistaan kertoneiden nimiä, koska jutussa käsitellään yksityiskohtia heidän taloudellisesta tilanteestaan.

Valtaosa Paavon käytettävissä olevista euroista on nyt jumissa FTX:n tilillä. Palveluun ei ole voinut kirjautua, koska siihen kohdistui hakkerointi. Asiakkaita kehotettiin välttämään palvelun verkkosivuja.

Nyt vaikuttaa siltä, että FTX:n toiminnassa on tehty isoja virheitä ja valvontaa on jätetty hoitamatta.

”Jos muut ovat toimineet yhtä falskisti, tilanne voi eskaloitua ja tulee romahduksia. Itse uskon silti, että jos olisi niin sanotusti sotakassa kunnossa sijoittamiseen, luultavasti nyt kannattaisi ruveta ostamaan”, Paavo sanoo.

HS kysyi lukijoilta, ovat he sijoittaneet kryptovaluuttoihin tai menettäneet rahaa kryptojen arvon luisuessa.

Kryptomarkkina paisui vuoden 2021 aikana valtavaksi. Kryptovaluuttamarkkinaa seuraavan Coinmarketcapin mukaan kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu arvo oli lähes 3 000 miljardia dollaria. Nyt markkinan arvo on enää noin 839 miljardia.

Markkinalta on hävinnyt laskennallisesti 2 126 miljardia. Sillä pyörittäisi Suomen valtiota yli 32 vuotta.

Osan mielestä kyse oli alkujaankin kuplasta, ja nyt nähty syöksy kertoo kuplan poksahtamisesta. Esimerkiksi Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius sanoi hiljattain HS:lle, että kryptokupla on nyt puhjennut.

”Toivottavasti kukaan ei ole sinne [FTX:ään] laittanut koko omaisuuttaan. Tällaisiin niin sanottuihin sijoituskohteisiin kannattaa laittaa rahaa vain sen verran mitä pystyy häviämään ilman, että menettää yöuniaan”, Rothovius sanoi.

Lue lisää: Kryptopörssi FTX romahti, asiantuntijan mukaan kupla on nyt puhjennut

Useampi lukija näyttää olevan Rothoviuksen linjoilla. Moni vastasi HS:n kyselyyn vain kertoakseen, ettei koskaan sijoittaisi rahojaan kryptovaluuttoihin. Nämä vastaajat kertoivat pitävänsä kryptovaluuttoja täytenä huuhaana, pyramidihuijauksena, tarpeettomana luonnonvarojen haaskauksena tai mielikuvitusvaluuttoina, joiden ”arvonnousun perusteena on heikkomielisten usko”.

Osa kryptoihin sijoittaneista kertoo lähteneensä mukaan kokeilumielessä. Kaksi kryptoihin sijoittamista kokeillutta henkilöä kertoo HS:lle, että sijoitukset ovat nyt pakkasella, eikä aikomuksena ole jatkaa kryptoihin sijoittamista.

”En ole kaiken lukemani jälkeen vakuuttunut, että kukaan ymmärtää kryptoja ja niiden dynamiikkaa. Luuleminen on toinen asia”, sanoo Itävallassa asuva Lasse.

”Sijoitin korona-aikana muutaman tonnin bitcoiniin. Olen sijoittamisessa yleensä enemmän holderi kuin peluri, ja bitcoin kuuluu sinne peluripuolelle. Tulipahan kokeiltua. Se oli hyvä opetus siitä, että ei kannata sijoittaa sellaiseen, mistä ei mitään ymmärrä”, kertoo helsinkiläinen Matti.

Paavo aloitti kryptovaluuttoihin sijoittamisen noin 1,5 vuotta sitten kesälomallaan. Tuolloin hän keskusteli kryptoista veljensä kanssa, tutustui asiaan ja intoutui mukaan.

”Matemaattisessa mielessä siinä on mahdollisuuksia tehdä rahaa, enkä tarkoita vain pikavoittoja. Sieltä on mahdollista löytää niche, ja strategiaa pitkäaikaisesti seuraamalla pystyy tekemään voittoa suuresta kurssien heilunnasta huolimatta.”

Ensi alkuun kryptoja oli myös Binance-palvelussa, joka on maailman suurin kryptovaluuttojen markkinapaikka.

”Kiina rupesi ärhentelemään Binancen ja heidän perustajansa [Changpeng Zhaon] suuntaan. Harmikseni menin ja siirsin Binancesta FTX:ään ”turvaan” loputkin kryptot. Sitten se FTX otti ja joutui liipaisimen alle”, Paavo kertoo.

Alkupääomana hän oli sijoittanut kryptoihin noin 16 000–17 000 euroa. Jos FTX:n tilillä olevat kryptot voisi muuttaa euroiksi, voittoa tulisi siis yli 8 000 euroa. Varsinaisia euroja hän ei ole kryptoilla tienannut, vaan rahat ovat kiinni kryptoissa.

Tuotot ovat syntyneet boteilla, jotka hän on itse kehittänyt ja ohjelmoinut FTX:n rajapintaan. Botit tekivät kaupat hänen puolestaan.

”Botit jauhoivat kauppaa tasaisella tahdilla ja keskimäärin voitollisesti, vaikka kurssit tulivat paljon alas.”

Tällä hetkellä Paavo pohtii, miten hän saa tietonsa ulos FTX:stä, jotta voi selvittää tappioitaan verottajalle. Hänen mukaansa botit ovat tehneet kaikkiaan noin puoli miljoonaa kauppaa.

Jotkut HS:n kyselyihin vastanneista sanovat suhtautuvansa kryptovaluuttoihin kuin uhkapeleihin.

”Sijoitan pienen summan joka kuukausi kryptoihin. En pelaa uhkapelejä lainkaan, vaan pidän kryptoja tietynlaisena uhkapelinä. Uskon kuitenkin että tulen tienaamaan ainakin jotain kryptoilla”, mies, 45.

”Virtuaalivaluuttoihin kannattaa tällä hetkellä suhtautua samoin kuin uhkapeliin. Rahat voi mennä monestakin syystä, mutta mahdolliset tuotot voi olla jopa tuhatkertaisia”, mies, 39.

Uhkapelivertaukselle löytyy tukea myös tutkimuksista. Suomalaisen tutkimushankkeen osana tehdyssä seuranta-analyysissä ilmeni, että kaupankäynti kryptovaluutoilla lisäsi rahapeliongelmia.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen on Public Health -tiedelehdessä julkaistujen tutkimusartikkeleiden vastaava tekijä.

”Linkki rahapelaamiseen on aivan selvä. Näiden kryptosijoittajien joukossa on paljon niitä, joilla on rahapeliongelmia”, Oksanen sanoo.

Erityisen voimakkaita rahapeliongelmat ovat niillä kryptosijoittajilla, jotka pelaavat myös ulkomaisilla nettikasinoilla. Rahapeliongelmien lisäksi kryptosijoittajilla on huomattu olevan perinteisempiä sijoittajia keskimääräistä enemmän myös muita toiminnallisen addiktion muotoja, kuten netin liikakäyttöä ja erilaisia psykologisia ongelmia, kuten stressiä ja psyykkistä kuormitusta.

”Rahapelaamisen riskeistä puhutaan aika paljon. Mielestäni on erikoista, että kryptoihin sijoittamisen riskeistä ei käydä samanlaista keskustelua. Tätäkin puolta olemme halunneet tuoda esiin tutkimuksella.”

Kryptopörssit ja kaupankäyntialustat myös muistuttavat uhkapelialustoja.

”On kiinnostavaa, että sekä Robinhood-tyyliset osakevaihtoon tarkoitetut alustat että kryptoalustat ovat tuoneet mukaan nettikasinoille tyypillistä ilmettä ja ominaisuuksia.”

Oksasen mukaan kryptopalvelujen teknologiset alustat esimerkiksi mahdollistavat hyvin impulsiivisen toiminnan.

”Ne, joilla on rahapeliongelmia, ovat usein hyvin impulsiivisia. Sitten meillä on pelialustoja tai markkinapaikkoja, jotka mahdollistavat hyvin nopeita kauppoja ja päätöksentekoa.”

Oksanen kertoo myös tutkijoiden saavan palautetta siitä, että kryptoihinkin voi sijoittaa vastuullisesti ja pitkällä aikajänteellä.

”Mutta aineistostamme näkyy, että kryptosijoittajien joukossa on paljon väkeä, jolla on taipumusta rahapelaamiseen.”

Meemiosakeilmiöön ja kryptovaluuttoihin liittyvät lisäksi vahvat verkkoyhteisöt. Netti- tai rahapeliyhteisöihin kuuluminen on Oksasen mukaan tärkeimpiä rahapeliongelmien riskitekijöitä.

Se tarkoittaa sitä, että vaikka rahapeleistä kärsivä haluaisikin irti riippuvuudestaan, toimintaa tukeva sosiaalinen yhteisö saa pitämään ongelmista kiinni.

”Porukka vahvistaa keskenään sitä illuusiota, että kyllä tämä tästä vielä kääntyy. Esimerkiksi meemiosakkeissa taustalla oli se, että lähdetään voimakkaasti laumana tiettyyn suuntaan, vaikka siinä ei olisi mitään järkeä.”

Kryptoihin sijoittaminen on ollut Paavolle harrastus. Hän aikoo sijoittaa niihin myös tulevaisuudessa.

”Minulla on omista boteista seuraava versio tekeillä. Harmillisesti siltä nyt vain meni testausalusta alta. Menee jopa kolme kuukautta ohjelmoida rajapinnat toimimaan muualle. Vien botin uuden version testaukset loppuun ja aloitan hommaa alusta. Pidemmän päälle olen valmis myös vivuttamaan tätä hommaa jossain määrin velkarahalla. Tulen sijoittamaan tähän uudestaan, sen verran hyvin se pohjaidea taustalla toimi.”

Tilanne on juuri nyt kiusallinen, koska valtaosa hänen likvideistä rahoistaan ovat käyttökelvottomia. Paavo kertoo myös ymmärtävänsä, että velkarahojen häviäminen voi olla paljon raskaampaa kuin se, että häviää vain omia rahojaan.

”Jos tämä olisi mennyt normaalisti eteenpäin eikä FTX olisi kaatunut, olisi kaksin- tai kolminkertaistanut panokset noin vuoden sisällä.”

Hän uskoo, että kryptojen hinnat lähtevät taas nousuun, jos inflaatio saadaan kuriin ja taloustilanne paranee.

”On aina vähän vaikea arvioida, mikä on edes suurin piirtein alin kohta. Luulen, että nyt ne hetket alkavat olla käsillä.”

Moni muukin HS:n kyselyihin vastannut ja kryptoihin rahojaan sijoittanut kertoo edelleen uskovansa, että tästä vielä noustaan.

”Noin viisi prosenttia tappiota tällä hetkellä. En ole realisoinut kryptoja, joten tappiota ei ole vielä syntynyt. Uskon kryptojen nousevan”, mies, 25.

”Pahimpana aikana olen ostanut. Lujaa on tultu alas, koko ajan punaista palkkia päivästä toiseen. Töissäkin jo vittuillaan, että milloin taas nousee. Hauskaa nähdä, kun porukkaa pelottaa. Silloin tietää että pitää ostaa”, mies, 20.

”Koen touhun turvalliseksi, ja verojen laskemiseen löytyy netistä ohjelmat. Tiedostan kyllä, että kyseessä on hyvin spekulatiivinen omaisuusluokka, minkä arvo ei käytännössä perustu mihinkään. Mutta on cool olla eturivissä tässä touhussa!”, mies, 33.

Miksi osa edelleen sijoittaa kryptovaluuttoihin, professori Oksanen?

”Ihmisillä on toive voitoista. Lisäksi kryptovaluuttoja mainostetaan ihan valtavasti.”

Markkinointi onkin ollut hyvin näkyvää ja vetoavaa. Esimerkiksi Binancen verkkosivustolla ensimmäisten asioiden joukossa näkee jalkapallotähti Cristiano Ronaldon.

Oksasen mukaan ongelmallista on se, että digimarkkinointia suunnataan voimakkaasti tietyille henkilöille. Esimerkiksi nettikasinolla voidaan markkinoida kryptovaluuttoja nopeana tapana tehdä rahaa. Myös pikavippien ja nopean lainarahan markkinointia suunnataan rahapelaajille ja kryptosijoittajille.

”Usein on niin, että samoille henkilöille kohdistetaan nettimainoksia pikavipeistä, kryptovaluutoista ja ulkomaisista nettikasinoista”, Oksanen sanoo.

Oksasen mukaan kryptovaihdantapaikat tarjoavat suuria vipuja, jotka ovat houkuttelevia osalle sijoittajista, mutta myös lisäävät sijoitusten riskiä merkittävästi.

”Kuviossa on lisämausteena sekin, että osa sijoittaa kryptoihin kalliskorkoisilla lainoilla, kuten pikavipeillä.”

Moni HS:n lukija kertoo kokeilleensa sijoittamista kryptovaluuttoihin kevyellä panoksella.

”Yhden ainoan kerran olen sijoittanut 250 euroa, koska Hjallis Harkimo sanoi telkkarissa, että hän ei sijoittaisi niihin koskaan. Eipä ole paljoa jäljellä”, mies, 41.

”Olen sijoittanut kryptoihin, mutta vain sen verran, mitä olen valmis menettämään. Ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että välillä hinnat laskevat rajusti. FTX:n tapaus osoittaa, että välityspalveluihin liittyy vielä oma lisäriskinsä”, mies, 35.

”[Olen sijoittanut kryptovaluuttoihin], ensin 200 euroa, jonka lisäksi 100 euroa. Puolet jäljellä. Vähän kalliimpi lotto siis”, nainen, 39.

”Itsellä oli noin 1 000 euroa FTX:ssä, sinne jäi. Mutta koska oli suhteessa pieni summa ja varauduin sen menettämään, niin ei juuri harmita, tämä oli tämmöinen riskikokeilu itselle muutenkin. Harmi toki, ettei tullut nostettua niitä pois arvon ollessa vähän korkeampi vaikka vuosi sitten. Eipä tätä olisi etukäteen voinut tietää”, nainen, 29.

Osa kertoo sijoittaneensa isompia summia. Tällöin tappioiden suuruus riippuu voimakkaasti siitä, mihin ajankohtaan ostot ovat ajoittuneet.

”Tuli ostettua bitcoinia korkeimmillaan 53 000 eurolla ja laskennallisesti olen reilusti tappiolla tältä osin. Kyseessä tosin vain yksittäinen osto vuosia kestäneessä monien ostojen sarjassa, ja vaikka lasku onkin viime aikoina ollut merkittävää, niin kokonaisuus on plussan puolella”, mies, 37.

”Alkupääomasta on jäljellä alle 10 prosenttia. Tappiot tuhansia. Vähän syö naista, mutta ei sinne sentään viimeisiä ruokarahoja ole kiinni laitettu”, nainen, 36.

Kun FTX:n rytinä alkoi, Paavo yritti siirtää varojaan pois palvelusta, mutta pyyntö jäi odottamaan toteutumista. HS on nähnyt kuvakaappauksen sähköpostista, jossa FTX hyväksyy varojen siirron ja lupaa sen toteutuvan muutaman tunnin kuluessa.

Yöuniaan Paavo ei ole FTX:n romahduksen takia menettänyt. Hereillä ollessa ajatukset ovat kiertäneet asian ympärillä.

”Näissä tilanteissa ihmiset voivat käyttäytyä paniikinomaisesti. Itse olen enemmän insinööriluonne, tykkään pyöritellä lukuja.”

Silti myös hän kertoo käyneensä läpi koko tunteiden kirjon epäuskosta pettymykseen. Sitä kesti kuitenkin vain hetken.

”Tilanteeseen on järkeiltävä toimintasuunnitelma, otettava kynä ja paperia tai taulukkolaskentaohjelma kauniiseen käteen ja katsottava, mitä tilanne merkitsee. Jos matematiikka näyttää siltä, että homma kannattaa, ei kannata hetkellisten asioiden takia heittää pitkäaikaista strategiaa romukoppaan.”

Yksi asia, johon hän ei ole tyytyväinen, on FTX:n olematon viestintä. Palvelu ei ole ollut millään tapaa yhteydessä asiakkaisiin, ja tietoa on pitänyt etsiä Twitteristä.

”Sieltä [Twitteristä] ei satavarmasti voi tietää, mikä on totta ja mikä tarua.”

Nyt hän odottaa FTX:n tai pesänhoitajan virallista viestintää ja pyyntöä siitä, että omat saatavat on ilmoitettava. Hän kertoo valmistautuvansa siihen, että asiaa selvitellään pitkään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan