Kansainvälinen valuuttarahasto arvostelee hallitusta inflaation kiihdyttämisestä

Kansainvälinen valuuttarahasto on huolissaan myös Suomen velkaantumisesta.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi torstaina katsauksensa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski kertoi katsauksen pääkohdista Suomessa Pankissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

17.11. 10:01 | Päivitetty 17.11. 11:03

Suomen hallituksen ensi vuonnakin elvyttävänä jatkuva finanssipolitiikka lisää inflaatiopaineita, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) torstaina julkaisemassaan katsauksessaan. Siksi se suosittaa elvyttämisen lopettamista, mikä vähentäisi myös julkisen talouden velkaantumista.

”Elvyttävien finanssipoliittisten toimien purkaminen ensi vuonna auttaisi taltuttamaan orastavia inflaatiopaineita. Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava huomattavasti, jotta velkasuhde saadaan supistumaan ja luodaan tilaa ikäsidonnaisille menoille”, IMF toteaa lausunnossaan.

IMF painottaa, että nopea inflaatio, jota energian hinnan voimakas kallistuminen vauhdittaa, heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Tämä puolestaan vähentää luottamusta ja kysyntää.

Julkisen talouden tasapainottamisen pitäisi IMF:n mukaan olla vaiheittaista ja perustua tarkoin määriteltyyn keskipitkän aikavälin suunnitelmaan. Siinä pitäisi ottaa huomioon kattava meno- ja verokartoitus.

Nopeasti kohonneet kuluttajahinnat heikentävät kotitalouksien ostovoimaa, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin.

Eniten ripeä inflaatio aiheuttaa ongelmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen.

Lokakuussa inflaatiovauhti oli Suomessa Eurostatin mukaan ennakkotietojen mukaan 8,3 prosenttia. Suomea hitaampaa se oli euroalueella ainoastaan Maltalla (7,5 prosenttia), Ranskassa (7,1 prosenttia) ja Espanjassa (7,3 prosenttia).

Inflaatiota ovat kiihdyttäneet maailmantalouden tarjontahäiriöt ja verraten suuri kysyntä. Finanssipolitiikan keventämisessä julkisen talouden menoja lisätään ja verotusta yleensä kevennetään, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi.

Euroopan keskuspankki pyrkii hillitsemään inflaatiota rahapolitiikkaa kiristämällä.

”Suomen on edelleen ensisijaisen tärkeää jatkaa rakenteellisia uudistuksia pitkän aikavälin talouskasvun vahvistamiseksi. Tällaisia uudistuksia ovat muun muassa työehtosopimusneuvottelujärjestelmän muutokset, jotka edesauttaisivat sopeutumista šokkeihin.”

Katsauksessaan IMF painottaa, että Venäjän sota Ukrainassa on pysäyttänyt Suomen talouden elpymisen ja heikentää talouden näkymiä.

”Hallitus on luotsannut Suomen onnistuneesti läpi pandemian ja toteuttanut rakenteellisia uudistuksia työllisyyden ja tuottavuuden voimistamiseksi tavoitteenaan vahvistaa hyvinvointivaltion kestävyyttä.”

Kiitosta Suomi saa myös fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä.

”Kunnianhimoisten ja kiitettävien hiilipäästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisätoimia.”

Suomen pankkijärjestelmän IMF arvioi olevan kestävä, sillä se on hyvin pääomitettu ja toiminta on kannattavaa. Se kuitenkin huomauttaa pankkijärjestelmän olevan altis muista Pohjoismaista ja kotitalouksien suuresta velkaantumisesta aiheutuville riskeille.

IMF julkaisee kerran vuodessa arvionsa jäsenvaltioidensa talouden tilasta ja näkymistä.

Fakta

IMF perustettiin vuonna 1945

  • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 kansantaloustieteilijä John Maynard Keynesin aloitteesta.

  • IMF on lyhenne englannin kielen sanoista international monetary fund.

  • Se on valtioiden välinen rahoitus- ja rahapoliittinen yhteistyöjärjestö, jonka tehtävä on edistää kansallisten ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta.

  • Lisäksi IMF valvoo jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa ja esimerkiksi hintavakautta. Suomi liittyi IMF:n jäseneksi vuonna 1948.