Pörssisähkön hinta ampaisi tuntuvaan nousuun – vertaa keski­­hintaa omaan sopimukseesi

Koska sähkön tuulivoimatuotanto on talven pakkaspäivinä hyvin epävarmaa, katseet ovat kääntyneet jännittyneinä Olkiluodon kolmosreaktoriin. Maanantaina voimalan omistava TVO kertoi, että reaktorin säännöllinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan tammikuun lopussa.

Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto on viivästynyt useita kertoja. Toimiessaan reaktorin täysi teho olisi noin 1­600 megawattia. Sillä katettaisiin talven kulutushuippuinakin yli 10 prosenttia sähkön kokonaistarpeesta.

22.11. 11:37 | Päivitetty 22.11. 12:07

Pörssisähkön hinta on ampaissut pitkän edullisen jakson jälkeen tuntuvaan nousuun. Päivän keskihinta nousi viime tiistaina ensi kertaa lähes kuukauteen yli 30 senttiin kilowattitunnilta. Sen jälkeen keskihinta on pysynyt 30 sentin yläpuolella joka arkipäivä.

Jopa viikonloppuna keskimääräinen päivähinta veroineen oli sekä lauantaina että sunnuntaina noin 27 senttiä kilowattitunnilta. Tyypillisesti viikonloput ovat sähkön alhaisemman kulutuksen takia arkea selvästi edullisempia.

Lämmin sää yhdistettynä tuulisiin päiviin piti pörssisähkön hinnan maltillisena läpi lokakuun aina marraskuun puoliväliin asti. Tuulien tyyntyessä Suomen 4­800 megawatin tuulivoima­kapasiteetista on ollut viime päivinä käytössä vain pieni murto-osa. Samaan aikaan myös sää on kylmentynyt, mikä on nostanut sähkön kulutusta.

Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan suurin selittävä tekijä hintatason nousulle on se, että oman sähkötuotannon ja kulutuksen ero on revennyt.

Samalla hän huomauttaa, että aivan viime päivinä sähkön hinta on ollut nousussa myös koko Pohjoismaiden sähköpörssin alueella, mikä heijastuu myös Suomeen.

Esimerkiksi vahvasti vesivoimatuotantoon nojaavassa Pohjois-Ruotsissa veroton pörssihinta oli maanantaina 250 euroa megawattitunnilta, eli 25 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on huomattavan kova, sillä alueen keskihinta tammikuusta marraskuun puoliväliin oli noin neljä senttiä kilowattitunnilta.

Eteläisessä Suomessa, jossa maan sähkönkulutus on suurinta, lämpötilat eivät olet vielä laskeneet edes kunnolla pakkasen puolelle.

Viime päivinä kulutus Suomessa on ollut keskimäärin 10 000 megawatin molemmin puolin. Ruusunen sanoo, että yhden celsiusasteen lasku lämpötilassa tarkoittaa, että sähkötuotantoa tarvitaan noin 100–150 megawattia lisää.

”Munat on siinä mielessä samassa korissa, että yksittäinen laitos vaikuttaa niin paljon sähköntuotantoon.”

”Eli sillä, onko Etelä-Suomessa pakkasta vaikka 25 astetta vai 15 astetta, on todella suuri merkitys sähköntarpeeseen.”

Koska tuulivoimatuotanto on etenkin talven pakkaspäivinä hyvin epävarmaa, katseet ovat kääntyneet nyt jännittyneinä Olkiluodon kolmosreaktoriin.

Reaktori on ollut lokakuun lopulta asti irti verkosta koekäytössä paljastuneiden ongelmien vuoksi, kun voimalan pumpuissa havaittiin säröjä. Maanantaina voimalan omistava TVO kertoi, että Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan tammikuun lopussa.

Toimiessaan Olkiluodon täysi teho olisi noin 1­600 megawattia. Ruusunen vertaa, että nykytilanteessa Venäjältä tuotaisiin ilman hyökkäyssodan aiheuttamia sanktioita sähköä 1­300 megawatin edestä. Eli Olkiluoto 3 täyttäisi Venäjän tuonnista aiheutuneen vajeen, ja tehoa jäisi vielä ylikin.

”Munat ovat siinä mielessä samassa korissa, että yksittäinen laitos vaikuttaa niin paljon sähköntuotantoon. Talven huipputehostakin Olkiluoto kolmonen tuottaisi yli 10 prosenttia”, Ruusunen sanoo.

Pörssisähkö on nyt kallista, mutta hintaero muihin yleisesti tarjolla oleviin sähkösopimustyyppeihin ei ole ainakaan vielä revennyt.

Pörssisähkön keskihinta on ollut koko marraskuun aikana 19,9 senttiä kilowattitunnilta. Viimeisen seitsemän päivän aikana keskihinta tosin on noussut jo 32,4 senttiin kilowattitunnilta.

Halvin toistaiseksi voimassa oleva sopimustarjous Energiaviraston sähkön hintavertailussa on nyt 32,7 senttiä kilowattitunnilta. Edullisin määräaikainen sopimustarjous puolestaan maksaa tällä hetkellä 26,7 senttiä kilowattitunnilta.

Pörssisähkösopimusten ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten etu määräaikaisiin sopimuksiin on se, että niistä pääsee halutessaan eroon parin viikon irtisanomisajalla. Lisäksi pörssisähkössä sähkönhintaan voi vaikuttaa ajoittamalla kulutusta hintapiikkien ulkopuolelle.

Määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta pysyy samana tyypillisesti vuoden tai kaksi. Tämän hetken halvin määräaikainen sopimustarjous on Vattenfallilla, ja siinä kiinteää hintaa maksetaan kaksi vuotta.

Fingridin Ruusunen sanoo, että tällä hetkellä on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, millainen sähkösopimus kannattaa tehdä. Itse hän sanoo olleensa pörssisähkön käyttäjä jo pitkään.

”Paras sopimusmuoto riippuu paljon siitä, kuinka paljon omaa kulutusta pystyy ohjaamaan. Pörssisähkössä pitää myös olla riskinkantokykyä, jos talvella tulee tiukkaa ja hinta nousee tosi kovaksi. Itsellä on osin sähkölämmitys, jossa kulutusta pystyy ohjaamaan [edullisille tunneille]”, hän sanoo.

Alla olevalla laskurilla voit verrata sähkösopimuksesi hintaa pörssisähköön sillä oletuksella, että sen hinta olisi marraskuun keskimääräinen päivähinta. Todellisuudessa hinta vaihtelee tunneittain, eikä tulevasta hintatasosta ole tietoa. Laskuri tekee vertailun myös tämän hetken halvimpaan määräaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan sähkösopimustarjoukseen.

Lue lisää: Sähköyhtiöt tarjoavat nyt todella kalliita sopimuksia – Huomioi nämä asiat ennen sopimukseen tarttumista

Lue lisää: Pörssisähkö on nyt halpaa, mutta siinä on omat miinansa – Tämä pörssisähköstä pitää tietää

Lue lisää: Pörssi­sähkön suosio kasvaa rajusti – laskuri auttaa hahmottamaan, kannattaako sinun vaihtaa sopimusta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan