Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ennakoi lisää koronnostoja – ”Euroopan talouden näkymä on synkkä”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi keskiviikkona, että EKP nostaa todennäköisesti ohjauskorkoja vielä lisää.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

22.11. 12:16 | Päivitetty 22.11. 15:03

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mielestä Euroopan talouden näkymät ovat hyvin tai vähintään varsin synkät.

Kansanedustajille ja medialle tiistaina puhunut Rehn sanoi, että euroalue on vaarassa ajautua taantumaan talven aikana. Sen lievyys tai syvyys riippuu siitä, mihin suuntaan energiakriisi kehittyy.

Myöhemmin puheen kysymysosiossa Rehn kuitenkin välitti lohduttavan viestin.

”Tämän hetken skenaario ei ole suuri romahdus vaan lievä taantuma ensi vuonna”, Rehn sanoi.

Energiakriisi on seurausta Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan helmikuun lopussa. Sotaa on jatkunut pian yhdeksän kuukautta. Energiakriisin seurauksena Euroopan inflaatio on lähtenyt todella kovaan laukkaan.

Hinnat olivat lokakuussa 10,6 prosenttia vuodentakaista korkeammat.

”Hintojen nousu on ollut euroalueella poikkeuksellisen nopeaa”, Rehn sanoi puheessaan.

Rehn sanoi, että energian hintojen nousu selittää lähes puolet kokonaisinflaatiosta ja muustakin inflaatiosta välillisesti suuren osan.

”Energian kallistuminen on nostanut myös ruoan hintaa. Ruoan hinnannousu koskettaa kaikkia kansalaisia, mutta erityisesti pienituloisia, joiden tapauksessa ruokalasku haukkaa leijonanosan tuloista.”

Suomen Pankin pääjohtaja sanoi ymmärtävänsä hintojen nousun takia vaatimuksen nostaa myös palkkoja. Hän kuitenkin varoitti jälleen palkkojen noston inflaatiota kiihdyttävistä vaikutuksista.

”Palkkakulujen nousu välittyy kuitenkin takaisin kuluttajahintoihin, ja riskinä on inflaatiota ruokkiva hintojen ja palkkojen kierre.”

Euroopan keskuspankki (EKP) on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaansa.

EKP:lla on kaikkiaan kolme eri ohjauskorkoa. Perusrahoitusoperaatioiden korko on korko, jolla pankit lainaavat rahaa keskuspankista viikoksi. Kyseinen korko on nyt kaksi prosenttia.

Niin sanottu maksuvalmiusluoton korko on korko, jolla pankit voivat lainata rahaa hyvin lyhyeksi ajaksi. Tämä korko on nyt 2,25 prosenttia. Niin sanottu yön yli -talletuskorko on puolestaan korko, jota maksetaan liikepankkien keskuspankkiin tekemille hyvin lyhyt aikaisille talletuksille.

Pankin neuvosto nosti heinäkuussa kaikkia korkojaan 0,5 prosenttiyksikköä. Syys- ja lokakuussa EKP nosti ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksikköä.

Ennen korotusta esimerkiksi keskuspankin pankeille maksama yön yli korko oli puoli prosenttiyksikköä negatiivinen. Nyt tämä yön yli talletuskorko on 1,5 prosenttia.

Puheessaan Rehn sanoi, että korkoja nostetaan vielä todennäköisesti lisää.

”Ohjauskorkoja nostetaan todennäköisesti vielä lisää. Tahti riippuu siitä, miten talous kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Rahapolitiikkaa kiristämällä pyritään siihen, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi.”

Rehn muistutti puheessaan myös, ettei energiakriisin vaikutukset jää vain tulevaan talveen vaan myös lähivuodet ovat vaikeita.

”Tänä vuonna kaasuvarastoja on täytetty pienellä Venäjän tuonnilla, mutta ensi vuonna ei saada sitäkään määrää. Kokonaisuutena Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin suunta on ratkaisematta. Nyt on erityisen tärkeää pitää yllä Euroopan yhtenäisyyttä sekä omissa politiikkatoimissa että suhteessa Venäjän energiatuotteiden tuontiin”, Rehn sanoi.

EKP:n kiristynyt rahapolitiikka on nostanut myös markkinakorkoja. Esimerkiksi Suomen suosituin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor on noussut kuluvan vuoden aikana noin 3,3 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa suomalaisille asuntovelallisille tuntuvia asumismenojen nousuja, kun heidän korkojaan tarkistetaan.

Rehn arvioi korkojen nousun heikentävän monien kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Valtaosa eli noin 75 prosenttia suomalaisten velasta on asuntolainoja tai taloyhtiöiden lainoja, Rehn sanoi.

”Korkojen nousu, yhdessä välttämättömien kulutusmenojen kasvun ja työmarkkinoiden epävarmuuden kanssa, voi pienentää kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa”, Rehn sanoi.

”Jos velanhoito vaikeutuu, kotitaloudet saattavat kuluttaa vähemmän tavaroita ja palveluita. Kulutuksen supistuminen puolestaan heijastuu yritysten haluun työllistää. Tämä voi lisätä pankkien tappioita sekä yritysten että kotitalouksien lainoista.”

Hän kuitenkin korosti, että juuri tällä hetkellä luottoriskien kasvusta ei ole merkkejä, vaikka asuntojen hinnatkin ovat kääntyneet paikoin laskuun.

Oikaisu 22.11.2022 kello 14.40: Euroalueen hinnat olivat lokakuussa 10,6 prosenttia vuodentakaista korkeammat. Jutussa aluksi mainittu 10,7 prosenttia oli ennakkotieto. Lisäksi uutisessa tarkennettu EKP:n ohjauskorkoja koskevaa kohtaa. Oikaisu kello 15.01: Juttuun korjattu, että EKP nosti heinäkuussa kaikkia korkojaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita