Asuntolainakoron nopea nousu pysähtyi

Kahdentoista kuukauden euribor pyörii 2,8 prosentissa. Markkinat odottavat, että euribor pysyy näillä näkymin kolmen prosentin tuntumassa pitkälle ensi vuoteen.

Euroopan keskuspankin rakennus Frankfurtissa.

22.11. 19:28

Suomen suosituimman asuntolainakoron eli kahdentoista kuukauden euribor-koron rajuin nousu on takanapäin, mutta nousu ei ole vielä ohi, arvioivat ekonomistit.

Vuoden euribor on pyörinyt marraskuussa 2,8 prosentissa viimeiset kaksi viikkoa eli se on pysynyt ennallaan pisimmän ajan tänä vuonna.

”Suurin nousu kahdentoista kuukauden euriborissa alkaa näillä näkymin olla ohi. Se, pysähtyykö euribor täysin tähän vai nouseeko korko vielä, jää nähtäväksi, mutta suurin osa koronnoususta on takanapäin”, arvioi OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Markkinat odottavat korkojohdannaisten perusteella, että kahdentoista kuukauden euribor pysyy kolmen prosentin tuntumassa seuraavan puolen vuoden ajan. Markkinaodotukset tosin vaihtelevat viikosta toiseen sen mukaan hidastuuko talouskasvu euroalueella ja mitkä ovat inflaationäkymät.

”Näillä näkymin kahdentoista kuukauden euriboriin ei olisi tulossa juurikaan nousua ainakaan lähimmän puolen vuoden aikana, vaikka näkemykset korkokehityksestä ovat jonkun verran jakautuneet", Heiskanen sanoo.

Euribor-korot ovat nousseet tänä vuonna ennätyksellisen nopeasti, koska korot ovat ennakoineet Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan kiristymistä.

EKP päätti korkokokouksessaan lokakuun lopussa nostaa talletuskorkoaan 0,75 prosenttiyksikköä toista kertaa peräkkäin. Keskuspankki yrittää jättikoronnostoilla hillitä euroalueen nopeaksi yltynyttä inflaatiota.

Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo, että markkinaodotukset kahdentoista kuukauden euriborin noususta ovat laskeneet syksyllä.

”Markkinat odottavat, että euribor-korot nousevat vielä vähän, mutta odotukset ovat tulleet selvästi alaspäin”, Hirvonen sanoo.

Aiemmin tänä vuonna korkojohdannaiset ennustivat kahdentoista kuukauden euriborin nousevan 3,5 prosenttiin, mutta nyt odotus on, että korko olisi kesäkuussa 3,1 prosenttia.

Odotukset euriborin noususta ovat tulleet alaspäin sen jälkeen, kun uhka euroalueen taantumasta on syksyllä voimistunut. Heikko talouskehitys hidastaisi inflaatiota, ja siten EKP:n ei tarvitsisi nostaa korkojaan niin voimakkaasti.

Suurin osa ekonomisteista arvioikin EKP:n hidastavan koronnostotahtiaan tästä eteenpäin.

Enemmistö ekonomisteista odottaa uutistoimisto Reutersin kokoamassa kyselyssä, että EKP nostaa talletuskorkoaan 0,5 prosenttiyksikköä seuraavassa joulukuun kokouksessaan ja että koronnostot jatkuvat ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Nämä koronnostot ovat markkinoiden odotuksissa, joten ne on jo hinnoiteltu euribor-korkoihin.

”Joulukuussa tulee epäilemättä koronnosto ja sen jälkeen ainakin vuoden alussa. Markkinakorkoihin on hinnoiteltu useampi isompi ohjauskoron nosto”, Heiskanen sanoo.

EKP:n päättäjiltä on kuultu viime aikoina ristiriitaisia viestejä seuraavan koronnoston suuruudesta.

Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann sanoi brittilehti Financial Timesin haastattelussa, että hän tukee koronnostojen jatkamista 0,75 prosenttiyksikön nostolla.

Sen sijaan Portugalin keskuspankin pääjohtaja Mário Centeno sanoi puheessaan maanantaina, että seuraavan koronnoston pitäisi olla pienempi kuin 0,75 prosenttiyksikköä.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolestaan sanoi tiistaina eduskunnassa, että ohjauskorkojen nostotahti riippuu siitä, miten talous kehittyy.

Lue lisää: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ennakoi lisää koronnostoja – ”Euroopan talouden näkymä on synkkä”