EKP:n johto­kunnan jäsen moittii valtioita inflaation kiihdyttämisestä energia­tuilla

Suomessa hallituksen keskeisiä keinoja torjua energian kallistumista ovat sähkön arvonlisä­veroasteen keventäminen 24 prosentista kymmeneen prosenttiin, ansiotulo­verotuksen sähkövähennys ja sähkötuki.

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Isabel Schnabel.

25.11.2022 16:48

Inflaatio euroalueella uhkaa pysyä pitkään nopeana valtioiden vaimentaessa tukitoimillaan kalliin energian vaikutuksia kotitalouksille ja yrityksille, arvioi Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen Isabel Schnabel torstaina pitämässään puheessa.

”Monet äänestäjien suosimat finanssipoliittiset keinot, kuten [energian] tiukat hintakatot tai laaja-alaiset hintatuet, lisäävät riskiä keskipitkän aikavälin inflaation kiihtymisestä.”

Ongelma on yksinkertaistaen se, että rahapolitiikka ja finanssipolitiikka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin. Keskuspankki pyrkii rahapolitiikkaa kiristämällä saamaan kysynnän ja tarjonnan paremmin tasapainoon, jolloin inflaatio hidastuu.

Eurovaltioiden elvyttävä finanssipolitiikka puolestaan lisää kysyntää, jolloin tarjonnan ja kysynnän epätasapaino kasvaa. Kun kysyntä on liian suurta suhteessa tarjontaan, inflaatio kiihtyy.

Suomessa hallituksen keskeisiä keinoja torjua energian kallistumista ovat sähkön arvonlisä­veroasteen keventäminen 24 prosentista kymmeneen prosenttiin, ansiotulo­verotuksen sähkövähennys ja sähkötuki.

Sähkötuki kohdennetaan etenkin pienituloisille, jotka eivät voi hyödyntää vero­vähennystä täysimääräisesti. Kaikki kolme keinoa ovat määräaikaisia.

Lue lisää: Ripeä inflaatio kiusaa kaikkia – 12 taloustieteilijää kertoo, miten hintojen nousua voidaan hillitä

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi viime viikolla, että hallituksen ensi vuonnakin elvyttävänä jatkuva finanssipolitiikka lisää inflaatiopaineita.

Schnabelin mielestä keskuspankilla on valtioiden tukitoimien takia vain vähän mahdollisuuksia hidastaa rahapolitiikan kiristämistä.

Lausunto on vahva kannanotto sen puolesta, että EKP:n pitäisi joulukuussa kiristää rahapolitiikkaa kolmannen kerran tänä vuonna 0,75 prosenttiyksikköä.

Markkinoilla on viime aikoina arvioitu, että EKP vaimentaisi joulukuussa rahapolitiikan kiristämisen 0,50 prosenttiyksikköön. Tämän takia markkinakorot ovat supistuneet, mikä vaikeuttaa Schnabelin mielestä koronnostojen hidastamista.

”Keskuspankkien suuri riski on, jos rahapolitiikkaa on mitoitettu odotukselle, että inflaatio hidastuisi nopeasti ja ne siten aliarvioisivat inflaation sitkeyden.”

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen on Schnabelin kanssa pitkälti samaa mieltä.

”Ensimmäinen ongelma on se, että osa energiatuista on suunniteltu niin, että tukea saa sitä enemmän, mitä enemmän kuluttaa energiaa. Tällaiset tuet lisäävät energian kysyntää ja nostavat energian hintaa entisestään.”

Määttänen korostaa myös, että laaja-alaiset finanssipoliittiset keinot energian kallistumisen hillitsemiseksi ovat ongelmallisia, koska ne eivät kohdistu pienituloisille kotitalouksille, joille kallis energia aiheuttaa eniten ongelmia.

”Energiatuet ovat myös omiaan lisäämään kokonaiskysyntää, jolloin inflaatio kiihtyy laajemminkin. Tällöin keskuspankki joutuu kiristämään rahapolitiikkaa entistä enemmän saadakseen inflaation kuriin.”

Mitä enemmän EKP joutuu rahapolitiikkaa kiristämään, sitä suuremmaksi taantuman vaara euroalueella kasvaa. Keskeinen syy mahdollisen taantumaan on silti energiakriisi. Poikkeuksellisen nopea inflaatio supistaa kotitalouksien reaalituloja ja kasvattaa yritysten kustannuksia, mikä vähentää kulutusta ja tuotantoa.

Johtokunnan jäsenenä Schnabel kuuluu EKP:n rahapolitiikasta päättävään 25 hengen neuvostoon. Hän on rahapoliittinen ”haukka”, joka korostaa inflaation pitämistä maltillisena. ”Haukkojen” vastinparina ovat ”kyyhkyt”, jotka painottavat maltillista inflaatiota enemmän työttömyyden vähentämistä.

EKP aloitti rahapolitiikan kiristämisen heinäkuussa, jolloin se nosti ohjauskorkoja 0,50 prosentti­yksikköä. Syyskuussa se turvautui ensimmäistä kertaa historiassaan 0,75 prosentti­yksikön koronnostoon. Yhtä suuren koronnoston se teki lokakuussa.

Neuvoston jäsen, Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzman ilmoitti tiistaina sanomalehti Financial Timesin haastattelussa kannattavansa 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa joulukuussa.

Portugalin keskuspankin pääjohtaja Mário Centeno on puolestaan kertonut puoltavansa pienempää koronnostoa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ilmoittaa, ettei halua kommentoida kollegoidensa kannanottoja eikä käydä ”huutokauppaa” joulukuun koronnostosta. Hän tekee päätöksensä sen jälkeen, kun on perehtynyt keskuspankin uuteen talousennusteeseen, jossa arvioidaan inflaation kehittymistä lähivuosina.

”Finanssipolitiikka euroalueella on jossain määrin liian elvyttävää, mutta se ei ole ratkaiseva syy liian nopeaan inflaatioon. Keskeinen syy on energian voimakas kallistuminen. Rahapolitiikka on syytä mitoittaa siten, että se vähentää tehokkaasti inflaatiopaineita ja pitää inflaatio-odotukset ankkurissa, mutta ei kuitenkaan tarpeettoman paljon syvennä mahdollista taantumaa.”

Lokakuussa inflaatio euroalueella oli 10,6 prosenttia. EKP:n hintavakaus­tavoitteen mukaan sen pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Energia kallistui lokakuussa 41,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jalostamattomat elintarvikkeet 15,5 prosenttia, teollisuustuotteet 6,1 prosenttia ja palvelut 4,3 prosenttia.

Ekonomistien ja keskuspankkien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio oli lokakuussa 6,4 prosenttia.

Talouden kehitystä ennakoivan ostopäälliköiden indeksin perusteella elintasoa mittaava bruttokansantuote vaikuttaisi supistuvan euroalueella 0,2 prosenttia viimeisellä vuosineljänneksellä.

Talven mittaan energiakriisi pahenee ja sen takia euroalueen vajoaminen taantumaan ensi vuoden alussa näyttää hyvin todennäköiseltä. Tämä vaikuttaisi luonnollisesti Suomeen talouteen, sillä tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee euroalueelle.

Finanssiryhmä OP ennusti tiistaina julkaistussa suhdannekatsauksessaan Suomen talouden supistuvan ensi vuonna 0,5 prosenttia.

Taantuma olisi OP:n mukaan maltillinen, mutta elpyminen siitä olisi verkkaista: vuonna 2024 talous kasvaisi 0,5 prosenttia.