Korot nousevat vauhdilla, ja korkojen vero­vähennys­oikeus poistuu ensi vuonna – ”Hälytys­merkit ovat ilmassa”

Asuntovelallisten tilanne tukaloituu ensi vuonna entisestään, mutta olisiko verovähennysoikeuden palautus siltikään järkevää?

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola (vas.) ja Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen (oik.) arvioivat, että korkojen verovähennysoikeus nousee eduskuntavaaleissa esiin. Rahoituksen professori Vesa Puttonen on vastustanut edun palautusta.

30.11.2022 13:59 | Päivitetty 30.11.2022 15:33

Moni suomalainen kipuilee parhaillaan asuntolainan nousevien korkomenojen kanssa. Suomalaisten suosituin asuntolainojen viitekorko, vuoden euribor oli keskiviikkona jo 2,83 prosenttia. Vielä vuoden alussa korko oli negatiivinen.

Korkojen nousu kurittaa etenkin sellaisia velallisia, joilla on käytössään niin sanottu annuiteettilaina. Kyseisessä lainassa lainan maksuaika on tarkasti tiedossa etukäteen ja lainan kuukausittainen maksuerä nousee tai laskee koron muutosten mukaan.

Tällaisissa lainoissa lainaerät ovat saattaneet kohota korkojen tarkistusten yhteydessä helposti sadoilla euroilla kuukaudessa.

Ensi vuonna tilanne tukaloituu asuntovelallisten osalta entisestään, kun asuntolainojen korkovähennysoikeus poistuu kokonaisuudessaan.

”Verovähennysoikeuden täysi poistuminen on juuri nyt kuin märkä rätti vasten kasvoja. Vähennysoikeuden hidas alasajo osui jaksolle, jonka aikana korot olivat ennennäkemättömän matalat, ja sikäli muutos sujui lähes huomaamatta. Nyt muuttuneeseen tilanteeseen havahdutaan hetkellä, joka on sekä asuntovelallisille että asuntomarkkinoille muutenkin haastava”, muotoilee Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta on kutistettu Jyrki Kataisen (kok) hallituskaudesta, tarkalleen vuodesta 2012 saakka. Vähennysoikeutta on supistettu vähitellen. Vuonna 2011 koroista vähennyskelpoisia oli 100 prosenttia, tämän vuoden verotuksessa enää viisi prosenttia.

Käytännössä hyöty ei ole kuitenkaan ollut asuntovelalliselle näin suuri. Vähennyskelpoisia korkoja vähennetään asuntovelallisen pääomatuloista. Jos velallisella ei ole pääomatuloja tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä korkoja, velalliselle syntyy alijäämää, josta 30 prosenttia voi vähentää ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen suuruus määräytyy pääomatulon veroprosentin mukaan. Vielä vuonna 2011 pääomatulojen veroprosentti oli 28, vuodesta 2012 eteenpäin pääomatulojen veroprosentti on ollut 30.

Käytännössä siis esimerkiksi tuhannen euron korkokuluista pystyi vuonna 2011 vähentämään 280 euroa ja tänä vuonna enää 15 euroa.

Hyöty vähennysoikeudesta oli euromääräisesti sitä suurempi, mitä suuremmat korkomenot olivat.

Korkovähennystä arvosteltiin aikanaan monista asuntomarkkinoiden ongelmista, kuten hintojen ja vuokrien noususta ja velkaantumisesta.

Sen poistostakaan ei ole pidetty suurempaa meteliä, sillä vähennyksen merkitys on ollut hyvin vähäinen sen jälkeen, kun vuoden euribor painui helmikuussa 2016 negatiiviseksi.

Vuoden 2011 lopussa esimerkiksi vuoden euribor oli lähellä kahta prosenttia. Nyt korko on lähes prosenttiyksikön suurempi. Korkojen nousu puree nykyisiä velallisia siis huomattavasti kovempaa kuin vielä runsaat kymmenen vuotta sitten.

Metsolan mukaan muutoksen vaikutusta voi kuvata tyypillisen asuntolainan ottajalle voi kuvata niin, että korkoon pitää laittaa puolet vielä päälle, jotta sen vaikutus olisi vertailukelpoinen takavuosien korkoihin.

”Näin ollen kahden prosentin koron maksaminen kuormittaa verovähennysoikeuden poistumisen seurauksena kotitaloutta nyt suunnilleen yhtä paljon kuin kolmen prosentin koron maksaminen kuormitti ennen vähennysoikeuden sulamista”, Metsola kirjoittaa Vuokraturvan marraskuussa lähettämässä tiedotteessa.

”Samalla logiikalla neljän prosentin koron maksaminen kuormittaisi nyt yhtä paljon kuin kuuden prosentin koron maksaminen kuormitti ennen verovähennysoikeuden sulamista.”

Pitäisikö etu siis palauttaa?

Metsola ennakoi, että aihe nousee esille vielä ennen kevään eduskuntavaaleja.

”Olisin yllättynyt, jos mikään puolueista ei ottaisi asuntolainan verovähennysoikeuden jonkinlaista palauttamista teemakseen kevään eduskuntavaaleihin. Kiusaus on luultavasti suuri, kun tämä asia koskee niin laajaa joukkoa äänestäjiä”, hän sanoo.

Toistaiseksi aihetta ovat nostaneet lähinnä yksittäiset poliitikot.

”Asuntolainojen korkovähennystä on vuosi vuodelta pienennetty. Matalien korkojen aikana se on ollut perusteltua. Nyt korot ovat nousussa. Olisiko nyt aika korottaa, jotta helpotetaan asuntovelallisten asemaa ja pidetään asuntomarkkinat käynnissä?” kysyi kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen Twitterissä syyskuussa.

Kuvaavaa on, että muun Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen vastasi Satoselle ykskantaan kieltävästi.

"Verotuksella ei pidä enää kannustaa asunnon ostoon velaksi. Jos asuntomarkkinat eivät kestä korkojen nousua, sitten hinnat laskevat. Ja markkinat pysyvät ’käynnissä’”, Puttonen kirjoitti.

Veronmaksajien toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mielestä vähennysoikeuden palautusta pitäisi kuitenkin harkita.

”Ei sitä pidä missään nimessä ainakaan suorilta tyrmätä. Sen voisi palauttaa esimerkiksi tuohon vuoden 2019 tasoon, jolloin 25 prosenttia olisi vähennyskelpoista”, Lehtinen sanoo.

Palautus 25 prosenttiin tarkoittaisi, että käytännössä esimerkiksi 1 000 euron koroista voisi vähentää 75 euroa.

Myös Metsola olisi valmis harkitsemaan pakitusta vähennysoikeuden suhteen.

”Voi kysyä, mentiinkö äärimmäisyydestä toiseen, kun asuntolainojen verovähennysoikeus ajettiin sadasta prosentista nollaan. Ehkä 50 tai 30 prosentin tasolle laskeminen olisi riittänyt ja ollut kokonaisuutena viisaampaa”, Metsola sanoo.

Lehtisen mielestä ilmassa on monia seikkoja, jotka puolustavat palautusta. Tällaisia ovat korkotason nousu, kiihtynyt inflaatio ja kohoavat sähkölaskut.

”Hälytysmerkit ovat nyt ilmassa asumismenojen kasvun suhteen”, Lehtinen sanoo.

”Vähennysoikeuden palauttaminen olisi nopeavaikutteinen ja tehokas toimi, ja tapahtuu hyvin nopeasti. Tämä olisi nopea keino tulla asuntovelallisia vastaan, sillä emme halua tilannetta, jossa vain vain valmiiksi varakkaat ihmiset omistavat asuntoja.”

Filosofisempi kysymys korkovähennyksen kohdalla on, miksi valtion ylipäänsä pitäisi tukea omistusasumista. Järjestelmä ei ole myöskään ilmainen.

Veronmaksajien mukaan järjestelmä leikkasi valtion verotuloja vuonna 2011 noin 480 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 vastaava vaikutus verotuottoon oli noin 70 miljoonaa euroa.

Vaikutus verotuottoon riippuu korkojen suuruudesta. Vuonna 2019 keskikorko oli esimerkiksi noin prosentin luokkaa. Suomen Pankki kertoi keskiviikkona, että uusien asuntolainojen keskikorko oli lokakuussa hieman yli kolme prosenttia.

Tällöin vähennyksen palauttaminen vuoden 2019 tasoon maksaisi esimerkiksi kolmen prosentin keskikorolla karkeasti yli 200 miljoonaa euroa.

Onko korviaan myöten velkaantuneella valtiolla siihen varaa?

”Valtiolla on kroonisen kestävyysvajeen takia kova paine laajentaa veropohjaa. Siksi asuntolainan verovähennysoikeuden poistumista ei varmasti ole helppo perua”, Metsola sanoo.

Lopuksi voit laskea, miten verovähennysoikeuden poistuminen vaikuttaa menoihisi ja miten edun palautus vuoden 2011 tasoon vaikuttaisi sinuun.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita