Euroalue porskutti huolista huolimatta, Saksa sai veto­apua pakolaisista

Euroopan talous on ollut yllättävänkin kestävä, sanoo luottoluokittaja S&P Global Ratings. Työtä on riittänyt, mikä on pönkittänyt kuluttamista. Teollisuudellakin on mennyt hyvin. Vuonna 2023 näkymät synkkenevät.

Autoalan tuotanto on kasvanut peräti kahdeksan prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Kuva Valmet Automotiven tehtaalta Uudestakaupungista.

3.12.2022 20:20

Lontoo

EuroAlue sukeltaa ensi vuonna todennäköisesti taantumaan, mutta ainakin lähtöasetelmat ovat hyvät.

Teollisuustuotanto ja työllisyystilanne ovat olleet poikkeuksellisen vahvat. Yleinen näkemys on, että talouden numerot ovat yhä paljon vahvemmat kuin mielialat.

”Olemme seuranneet, milloin taantuma alkaa, mutta Euroopan talous on ollut tähän asti hyvin kestävä”, kertoi S&P Global Ratings -luottoluokittajan Euroopasta vastaava ekonomisti Marion Amiot toimittajille Lontoon Cityssä torstaina.

Luottoluokittajan mukaan EU:n teollisuustuotanto on pysytellyt kolmannella vuosineljänneksellä ennätyksellisen korkeissa lukemissa.

Kovaa on mennyt tänä vuonna erityisesti auto- ja lääketeollisuudella. Autoalan tuotanto on kasvanut peräti kahdeksan prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, ja lääkealan kuusi prosenttia.

”Vaikka uudet tilaukset ovatkin vähenemässä, pitävät jo sisällä olevat tilaukset tuotannon käynnissä, mikä vaikuttaa positiivisesti Euroopan talouteen pitkälle ensi vuoteen”, S&P:n tuore ennuste toteaa.

Paljon energiaa tarvitsevat teollisuudenalat eivät ole kuitenkaan päässeet kasvuun mukaan. Näitä ovat muun muassa paperi-, metalli- ja kemianteollisuus sekä energia­jalostamot.

Energiaintensiivisten alojen tuotanto laski kolmannella vuosineljänneksellä yli neljä prosenttia. Syynä oli muun muassa kaasun hinnannousu.

Taloutta on pönkittänyt kuluvana vuonna myös yllättävän vankka kulutuskysyntä, vaikka hinnat ovat nousseet kovaa vauhtia.

Korona-aikana patoutuneen kulutusinnon purkautumisesta ovat hyötyneet etenkin matkailu- sekä hotelli- ja ravintola-alat.

Kuluttaminen ei onnistuisi ilman hyvää työllisyystilannetta. Yritykset ovat palkanneet lisää väkeä, ja työhaluisille on riittänyt töitä.

“Meillä [Euroopassa] on hyvin vahvat työmarkkinat. Se ylläpitää kotitalouksien tulotasoa, vaikka kulutus onkin alkanut vähentyä”, Amiot sanoi.

Osa Keski-Euroopan maista on saanut taloudelleen yllättävää vetoapua myös Ukrainasta ja lähialueilta tulevista pakolaisista.

“Jos katsoo Saksan työmarkkinoita – – niille on tullut noin miljoona uutta pakolaista, jotka antavat panoksensa Saksan talouteen.”

S&P:n talousennusteen mukaan Saksan väkiluku nousi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä yli 84 miljoonaan. Väkiluvun kasvu merkitsee vuositasolla peräti 1,2 prosentin lisäystä.

Tilanne Euroopankin työmarkkinoilla alkaa kuitenkin pikkuhiljaa heiketä.

Se heijastuu ennen pitkää myös asuntomarkkinoihin. Asuntokauppa hidastuu, kun kuluttajat välttelevät pitkän ajan sijoituksia.

Euroopan lisäksi myös maailmantalouden tilanne on pysynyt tänä vuonna ”yllättävän hyvänä”, kun ottaa huomioon geopoliittisen epävarmuuden sekä keskuspankkien koronnostot.

Edessä näkyy kuitenkin merkittävää hidastumista. Avainasemassa on se, mitä työmarkkinoille käy.

“Kun pääsemme ensi vuoden puolelle, näkyvyys paranee – – Kuluvan vuoden tapahtumat ja sokit huomioon ottaen on silti todella merkittävää, kuinka hyvin luokitukset ovat pitäneet”, sanoi S&P Global Ratingsin Paul Watters, joka johtaa eurooppalaisyhteisöjen luottoluokitusten analysointia.

Euroalue vajoaa ensi vuonna taantumaan 70 prosentin todennäköisyydellä. Vielä kolme kuukautta sitten arvio taantuman todennäköisyydelle oli vain 47 prosenttia.

Luvut perustuvat S&P Global Ratings -yhtiön tuoreeseen ennusteeseen.

Vaikka vuodesta 2023 on tulossa vuotta 2022 synkempi, on Euroopan taloudella myös pönkittäjiä: julkiset investoinnit sekä palkankorotukset tukevat kysyntää.

S&P ennustaa, että ensi vuonna palkat nousevat edelleen. Esimerkiksi Saksan metalli­teollisuudessa on jo sovittu 5,2 prosentin palkankorotuksista ensi kesäkuusta aina vuoden 2024 toukokuuhun.

Euroalueen julkiset investoinnit nousevat tänä vuonna 3,1 prosenttiin BKT:stä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 2,7 prosenttia.

Euroopan vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle vauhtia on määrä tulla myös yli kahden tuhannen miljardin euron Next Generation EU -elpymissuunnitelmasta.

Talouden riskit ovat tuttuja: Venäjän hyökkäyssodan pitkittyminen, energiakriisin jatkuminen sekä inflaation pahentuminen palkankorotusten myötä.

”Geopolitiikan ja nationalismin nousu ei ole ohi, vaan jatkuu tulevaisuuteen. Normaalin makrotalouden aika on selvästi loppunut”, S&P:n makrotalousennuste toteaa.

Samaan aikaan yritysten liikkumavara käy entistä ahtaammaksi, mikä syö investointeja.

Pankit ovat jo kiristäneet lainanannon ehtoja niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Asuntovelallisten sekä pienten ja keskikokoisten yhtiöiden lainarahan hinta on jo nyt nimellisarvoltaan kalleinta kahdeksaan vuoteen, S&P:n ennuste kertoo.

”Ennakoimme, että seuraavat kuusi kuukautta ovat entistä haasteellisempia luottonäkökulmasta katsottuna”, Watters sanoi toimittajille.

S&P ennusteen mukaan euroalueen BKT supistuu seuraavan kahden vuosineljänneksen aikana noin yhden prosenttiyksikön.

Vasta 2023 selviää, paljonko korkoja eli rahan hintaa pitää nostaa, jotta inflaatio saadaan kuriin. Haaste piilee nyt siinä, mikä on oikea aika lopettaa koronnostot.

Olennaista on rahapolitiikan ja finanssipolitiikan yhteensovittaminen. Euroopassa on totuttu siihen, että valtio maksaa aina hädän hetkellä. Pandemian jälkeen ja sodan jatkuessa harvalla valtiolla on enää tähän varaa.