Alfa-tv:n syöksy­kierre: HS selvitti, miten sisä­piirissä kamppailtiin yhtiön suunnasta

Televisioyhtiön konkurssipesässä tehdään erityistarkastus ja selvitetään muun muassa piensijoittajien asemaa ja lähipiiritoimia. Työntekijät irtisanottiin tällä viikolla.

Alfa-tv:n logo yrityksen tiloissa Keravalla 18. syyskuuta 2021.

3.12.2022 13:24

Perjantaiaamuna 25. marraskuuta Alfa-tv:n perustaja Hannu Haukka, hänen puolisonsa Laura Haukka, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Andreas Wirth ja operatiivinen johtaja Vesa Halonen kokoontuivat puheluun.

Kassassa oli 10 000 euroa, velkaa noin kolme miljoonaa.

Kokous oli ohi 20 minuutissa. Alfa-tv:n taustayhtiö Brilliance Communications päätti jättää konkurssihakemuksen.

Oli kulunut vain vuosi siitä, kun yleisölle laajasti mainostettu, noin kolme miljoonaa euroa kerännyt osakeanti oli päättynyt. Sitä ennen nimekkäät ”ankkurisijoittajat” olivat tuoneet yhtiöön vajaat miljoonaa euroa.

Yleisöannissa sijoittajille myytiin tarina vahvassa kasvuvaiheessa olevasta tulevaisuuden mediayhtiöstä. Edessä piti olla mainosmyynnin raju kasvu, asema vakavasti otettavana ja erilaisena uutismediana, jopa listautuminen pörssiin. Todellisuudessa yhtiö oli jo tuolloin syöksykierteessä.

HS keskusteli tätä juttua varten useiden televisioyhtiön tapahtumia sisäpiirissä seuranneiden henkilöiden ja sijoittajien kanssa. Kävi ilmi, että kulisseissa käytiin loppusuoralla vääntöä siitä, kuka Alfa-tv:tä ohjaa ja miten sen talous saadaan kuntoon.

Kesän 2021 osakeantien aikaan yritys pyristeli irti kristillisen televisiokanavan maineestaan.

Liikemiehiltä, kuten Eero Lehdeltä, Heikki Salmelalta ja Joni Nelimarkalta, toivottiin rahan lisäksi uskottavuuspääomaa.

Ankkurisijoittajat vakuutettiin edellisen vuoden tilinpäätöstiedoilla, kertoo HS:n lähde. Liikevaihto oli noussut 2,7 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos oli hieman plussalla.

Suurin osa rahasta oli kuitenkin tullut pääomistajalle, lähetystyöjärjestö IRR-tv:lle, myydystä ohjelma-ajasta. Alfa-tv korosti annin yhteydessä, että kristillisiä ohjelmia oli ohjelmakartassa vain noin kolme prosenttia. Samalla siivun tuoma rahavirta muodosti 75 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Osakeantivuonna IRR-tv alkoi yhtäkkiä maksaa ohjelma-ajastaan yli puolet vähemmän kuin aiemmin. Operatiivisen johtajan Vesa Halosen mukaan tässä ”palattiin normaaliin”.

Ankkurisijoittajille totuus alkoi valjeta kesällä.

Alkuvuoden liikevaihto oli laskenut neljänneksellä edellisvuoden vastaavasta ajasta. Kulut olivat kaksinkertaistuneet.

Itse asiassa yhtiö oli jo keväällä 2021 menettänyt oman pääomansa, mutta ilmoitusta kaupparekisteriin ei tehty.

Kun yleisöanti käynnistyi, ankkurisijoittajilta saatu vajaa miljoona euroa oli jo lähes käytetty.

Juhannuksen tienoilla osakeantia ryhdyttiin mainostamaan televisiossa ja mediakonserni Keskisuomalaisen lehdissä. Samalla sisäpiirissä paine ja epäluottamus Hannu Haukkaa, yhtiön toimitusjohtajaa ja perustajaa, kohtaan kasvoi.

Alfa-tv:ssä alettiin toden teolla selvittää yhtiön taloudellista tilannetta, ja siihen hankittiin myös ulkopuolista osaamista.

Hallitus sai kuulla arvion yhtiön tulevaisuudesta. Ennuste oli katastrofaalinen. Laskelman mukaan todennäköisin skenaario olisi tämä: osakepääoma menetetään ennen seuraavaa kesää ja syksyllä yritys on nurin.

Osa avainhenkilöistä alkoi miettiä, millaisia vastuita käynnissä olevasta osakeannista voisi syntyä.

”Tämä koko tarina on myyty vanhoilla luvuilla. Ja höttöisillä tulevaisuudenvisioilla”, sanoo yhtiön vaiheita läheltä seurannut lähde.

”Tämä eniten häiritsee minun moraaliani, että piensijoittajilta otettiin kolme miljoonaa euroa, vaikka tilanteen karmeus oli jo tiedossa.”

Hallitukseen nousseista sijoittajista Eero Lehti veti johtopäätöksensä ensimmäisenä ja erosi lokakuussa. Lehden Alfa-sijoitus oli ollut reilut 20 000 euroa.

Pian osakeanti saavutti tavoitteensa ja yhtiö sai noin 1 500 uutta omistajaa.

Entinen kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehti sijoitti Alfa-tv:n taustayhtiöön noin 20 000 euroa.

Osakeannin esitteessä tavoitteeksi oli esitetty ”strategian mukainen kasvusuunnitelma uutis- ja ajankohtaistunti käynnistämällä”.

Talon sisällä – työntekijöiden, johdon ja sijoittajien kesken – käytiin kamppailua tulevaisuuteen vaikuttavista päätöksistä. Säästölinjaa ajaneiden mukaan suunnitelmat nopeaan uutistoimintaan panostamisesta ja suorista lähetyksistä olisi pitänyt kuopata heti.

”Uskon edelleen, että jos tuossa kohdassa olisi valittu hitaamman ja rauhallisemman kasvun tie, Alfa-tv olisi pystyssä edelleen”, sanoo yksi avainhenkilöistä.

Hän kuvaa Haukkaa visionääriksi, jonka osoittamaan suuntaan olisi kyllä voitu edetä, mutta mainosmyynnin kasvun tahdissa.

Joidenkin mielestä keskusteluohjelmat olisi pitänyt kuvata päiväaikaan. Näin olisi säästetty henkilöstökuluissa.

Säästöjä mietittiin myös antennilähetyksistä. Niitä operoivalta Digitalta oli ostettu kattava paketti, jonka myötä 98 prosenttia antennitalouksista pystyi katsomaan kanavaa. Miljoonan euron vuosikustannukset olisivat laskeneet huomattavasti, jos näkyvyyttä olisi laskettu 90 prosenttiin.

Yhtiössä ehdotettiin myös ympärivuorokautisesta lähetyksestä luopumista ja keskittymistä illan parhaaseen katseluaikaan.

Ehdotukset eivät miellyttäneet Alfa-tv:n päätoimittajana, toimitusjohtajana ja yhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminutta Haukkaa. Hänen kantansa voitti.

HS ei tavoittanut Hannu Haukkaa haastatteluun.

Hannu Haukka Alfa-tv:n tiloissa 22. kesäkuuta 2021.

Viime vuodenvaihteen tienoilla hallituksen jäsenet saivat kirjeen Alfa-tv:n väliaikaisena operatiivisena johtajana toimineelta Lasse Wendeliniltä.

Se sisälsi suunnitelman yhtiön pelastamiseksi. Keskeinen kohta oli vaatimus IRR-tv:n omistusosuuden pienentämisestä alle puoleen.

Yhtiön sisällä jotkut uskovat, että vielä tammikuussa 2022 olisi ollut mahdollista saada Keskisuomalainen merkittäväksi yhteistyökumppaniksi, jos mediakonserni olisi saanut määräävän aseman. Lehtiyhtiö omisti prosentin siivun Alfa-tv:stä. Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan tällaisia neuvotteluja määräävästä asemasta ei käyty.

Haukka piti edelleen kiinni yhdistyksensä määräysvallasta.

”Over my dead body”, hänen kerrotaan sanoneen.

HS:n haastattelemien henkilöiden kritiikki Haukkaa kohtaan liittyy medialiiketoiminnan johtamiseen. Hänen rehellisyyttään yksikään lähteistä ei epäile.

Yhtiökokous järjestettiin 29. kesäkuuta. Viikkoa aiemmin yhtiö oli tehnyt kaupparekisteriin ilmoituksen oman pääoman menettämisestä.

Pienellä budjetilla oli saatu aikaan vakavasti otettava kilpailija MTV:lle ja Ylelle, Haukka kertoi sijoittajille. Tilanne oli vaikea, mutta edessä olisi käänne parempaan.

Mainosmyynti ei ollut edennyt suunnitelmien mukaisesti. Liikevaihto oli pudonnut kahteen miljoonaan ja tappiota oli syntynyt noin 3,3 miljoonaa euroa.

Elokuussa yhtiö sai maksuhäiriömerkinnän. Pian sen jälkeen toinen ankkurisijoittaja Leevi Hakola jätti yhtiön hallituksen.

Yhtiössä aloitettiin muutosneuvottelut. Haukka erosi hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan paikalta.

HS:n tietojen mukaan tässä vaiheessa Haukka olisi ollut valmis myöntymään yhdistyksensä omistuksen alentamiseen ja määräysvallan luovuttamiseen, mutta nyt oli liian myöhäistä.

Syyskuun lopussa HS uutisoi Alfa-tv:n vimmaisesta yrityksestä löytää uutta rahaa. Keskeinen rooli oli tuolloin Joni Nelimarkalla. Hänen kerrotaan yrittäneen ”aivan loppuun asti kerätä mukaan Kyösti Kakkosia ja muita semihengellisiä tahoja”.

Alfa-tv käsitteli tilannettaan omassa Uutisstudio-ohjelmassaan. Siinä Haukka syytti liikevaihdon heikosta kehityksestä mainosalan ”pelureita” ja ”Suomen suurinta mainostoimistoa”. Monen mainostajan mielestä Alfa-tv:n katsojakunta oli liian iäkästä.

”Me haluamme kuitenkin jatkaa niiden kohderyhmien palvelemista, jotka eivät ehkä ole kaupallisesti niin kiinnostavia”, uusi hallituksen puheenjohtaja Andreas Wirth sanoi.

”Uskomme siihen, että 56 prosenttia Suomen väestöstä, tutkitusti, kuitenkin on edelleen perinteisten arvojen kannalla”, Haukka jatkoi.

Tilanne todettiin haastavaksi, mutta Alfa-tv:n vakuutettiin selviävän.

”Kanava ei ainakaan huomenna eikä ensi viikolla eikä tänä vuonna mihinkään kaadu”, totesi toimittaja kysyvästi.

Me tarvitsemme apua, Haukka vastasi.

Sisäpiiriläinen kuvaa ohjelmaa ”katastrofiksi”, jossa Haukka poikkesi sovitusta agendasta.

”Tarkoitus oli viestiä sijoittajille muutoksista yhtiön johdossa. Se meni ihan salaliittoteoriaksi se selittely.”

Lähestyvä konkurssi oli HS:n tietojen mukaan tässä vaiheessa jo yhtiön johdon tiedossa. Vääjäämätöntä lykättiin IRR-tv:n Se löytyi! -kampanjan vuoksi. Suomen suurinta kristillistä mediakampanjaa ja sen näkyvyyttä tv-kanavalla ei haluttu vaarantaa.

Marraskuun 23. päivänä kolmaskin ankkurisijoittaja, Joni Nelimarkka, erosi yhtiön hallituksesta.

Alfa-tv:n toimitilat sijaitsevat Keravalla.

Konkurssin selvittäminen on nyt asianajaja Lassi Nyyssösen tehtävä.

Kokeneen pesänhoitajan työ alkoi tällä viikolla henkilökunnan irtisanomisella. Tunnelma tv-talossa oli surullinen. Monelle Alfa-tv oli ollut mieluisa työpaikka.

Suurin velkoja on verkko-operaattori Digita. Sillä on riittänyt uskoa Alfa-tv:n tulevaisuuteen. Noin 1,5 miljoonan euron velkasummasta päätellen maksut ovat jääneet rästiin noin vuoden ajalta.

Lähetystoiminnasta ei koidu Digitalle suuria kuluja, ja toisaalta velkojen aktiivinen periminen olisi kaatanut Alfa-tv:n.

”Töpseliä ei vedetty seinästä, koska siellä oli kaikesta huolimatta pääomitusprosesseja menossa”, kertoo Digitan hallituksen puheenjohtaja Arne Wessberg.

Alfa-tv:n konkurssi harmittaa entistä Yleisradion toimitusjohtajaa.

”Nyt mediakentältä hävisi yksi tärkeä toimija. Se on tappio koko kentälle.”

Konkurssiasiamiehen toimistossa arvioidaan, että konkurssin selvittämiseen on suuri julkinen intressi. Työ tehdään vaikka valtion kustannuksella.

Erityistarkastuksessa etsitään vastauksia muun muassa siihen, annettiinko osakeannissa piensijoittajille oikeat ja tarpeelliset tiedot taloudesta. Odotettavissa on myös verotarkastus.

Selvitykset tulevat kohdistumaan myös lähipiiriin eli pääomistaja IRR-tv:n toimintaan. Se on lähes 800 000 euron saatavillaan yhtiön toiseksi suurin velkoja.

IRR-tv:n liiketoimintasuhteet televisioyhtiöön ovat olleet moninaiset. Yhdistys on ostanut tytäryhtiöltään ohjelma-aikaa, mutta viime vuodesta alkaen se on myös perinyt miljoonan euron vuosivuokraa tuotantotiloista, laitteista ja henkilöstöstä.