Venäjä kiertää öljypakotteita ”varjolaivaston” avulla, nyt se ja Saudi-Arabia pohtivat lisätoimia

Maanantaina venäläisen raakaöljyn hinta putosi lähelle vuoden pohjalukemia.

Säiliöalus Nahodkan sataman lähellä Venäjän kaukoidässä.

5.12.2022 13:18

Suuret öljyntuottajamaat Venäjä ja Saudi-Arabia pohtivat paraikaa vastausta EU:n venäläiselle öljylle asettamalle hintakatolle.

Vauraiden maiden G7-ryhmän, EU:n ja Australian asettama hintakatto venäläiselle öljylle astui voimaan maanantaina.

Kyse on öljymarkkinoiden dramaattisimmasta käänteestä vuosikymmeniin.

Venäläisen öljyn hintakaton voimaantulon jälkeen venäläistä öljyä voidaan kuljettaa kolmansiin maihin käyttäen G7-maiden ja EU:n säiliöaluksia, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia vain, jos öljyä ostetaan 60 dollarin tynnyrihintaan tai sen alle.

G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Japani.

Maanantai-iltapäivänä venäläisen Urals-laadun raakaöljyn hinta oli tietopalvelu Refinitivin mukaan noin 65 dollarissa barrelilta. Sopu hintakatosta syntyi perjantaina. Tuolloin barrelihinta putosi vuoden pohjalukemiinsa eli noin 64 dollariin. Vielä torstai-iltapäivänä hinta oli yli 70 dollarissa.

Pohjanmeren Brent-raakaöljyn barrelihinta oli maanantai-iltapäivänä noin 87 dollarissa. Myös sen hinta on kaukana vuoden huipusta. Barreli on öljykaupassa käytetty mittayksikkö, joka vastaa 159 litraa.

Öljynviejämaiden järjestö Opec ja sen liittolaiset päättivät sunnuntaina pitää öljyn tuotantomääränsä nykyisellä tasolla.

Saudi-Arabian ja Venäjän johtama Opec+ odottaa, miten uudet Venäjä-pakotteet sekä kysynnän kehitys Kiinassa vaikuttavat kansainvälisiin öljymarkkinoihin.

Brittilehti Financial Timesin (FT) mukaan öljyntuottajat ovat kuitenkin valmiita ”tapaamaan hetkenä minä hyvänsä” ja ”ryhtymään lisätoimiin”.

Perjantaina FT kertoi Venäjän koonneen kaikessa hiljaisuudessa yli sadan raakaöljytankkerin laivaston). Merenkulkualalla Venäjän laivastoa kutsutaan lehden mukaan ”varjolaivastoksi”.

Laivameklariyhtiö Braemar arvioi FT:lle, että Venäjän kauppalaivasto on kasvanut tänä vuonna yli sadalla säiliöaluksella sekä suorilla että epäsuorilla ostoilla.

Energiakonsulttiyhtiö Rystadilla on samantyylinen arvio. Norjalaisyhtiö arvioi, että Venäjän tankkerilaivasto on kasvanut 103 säiliöaluksella tänä vuonna sekä ostoille että yhteistyöllä Iranin ja Venezuelan kanssa. Myös Iranin ja Venezuelan öljytuotteisiin kohdistuu lännen talouspakotteita.

Lännen talouspakotteet Venäjää vastaan kovenevat maanantaina. Maanantaina tuli voimaan Euroopan unionin taloussaarto meriteitse kuljetetulle venäläiselle raakaöljylle. Maanantaina astui voimaan myös vauraiden maiden G7-ryhmän ja EU:n asettama 60 dollarin barrelikohtainen hintakatto meriteitse kuljetetulle venäläiselle öljylle.

Lue lisää: Venäläisen öljyn hintakatto tuli voimaan

Hintakaton tultua voimaan venäläistä öljyä voidaan kuljettaa kolmansiin maihin käyttäen G7-maiden ja EU:n säiliöaluksia, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia vain, jos öljyä ostetaan 60 dollarin barrelihintaan tai sen alle.

Hintakatolla yritetään vaikeuttaa Venäjän kykyä rahoittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Hintakatto rajoittaisi Venäjän tuloja raakaöljyn myynnistä, koska sen öljyvienti nojaa ulkomaisiin säiliöaluksiin.

Laivameklariyhtiö Braemarin mukaan Venäjän säiliöalusostot näkyvät alusrekistereissä nimettöminä ja uusia ostajina. Luokkien ostot ovat kasvaneet selvästi tänä vuonna.

Braemarin arvion mukaan Venäjään yhdistetyt toimijat ovat ostaneet tänä vuonna 29 isoa niin sanottua supertankkeria, 31 Suezin kanavaan mahtuvaa suezmax-säiliöalusta ja 49 pienempää aframax-kokoluokan säiliöalusta.

Venäjän päättäjät ovat lausunnoissaan viitanneet säiliöaluslaivaston kasvattamisen tarpeeseen. Venäläisen VTB-pankin hallituksen puheenjohtaja Andrei Kostin sanoi lokakuussa, että maan täytyy käyttää ainakin tuhat miljardia ruplaa (noin 15 miljardia euroa) säiliöaluslaivastonsa kasvattamiseen.

Analyytikot arvioivat FT:lle, että Venäjän uudet säiliöalukset loiventavat lännen uusien talouspakotteiden vaikutuksia, mutta eivät täysin tee niitä tehottomiksi.

Rystadin arvion mukaan Venäjällä täytyisi olla käytössään yli 240 säiliöalusta nykyisen öljyvientinsä ylläpitämiseen.

Venäjän säilöalusvajeen odotetaan kasvavan helmikuussa, jolloin EU:n öljysaarto laajenee jalostettuihin öljytuotteisiin.