Hintakatto ei juuri vähennä Venäjän öljyvientituloja

Rikkaiden maiden asettama 60 dollarin hintakatto on vain hiukan matalampi kuin venäläisen raakaöljyn keskihinta viime vuosina.

Maanantaina astui voimaan G7:n asettama hintakatto sekä EU:n tuontikielto venäläiselle raakaöljylle. EU on ollut Venäjän tärkein asiakas, ja venäläistä raakaöljyä on jalostettu muun muassa Rotterdamissa.

5.12.2022 17:39

Maanantaina voimaan tullut öljykatto venäläiselle raakaöljylle tuskin merkittävästi vähentää Venäjän saamia öljyvientituloja. Rikkaiden maiden G7-kokoonpano sopi viime viikolla asettavansa hintakaton 60 dollariin barrelilta, mikä on karkeasti venäläisen Urals-raakaöljyn tämänhetkinen markkinahinta. Viime päivinä hinta on ollut jopa hintakattoa alempi, 53–55 dollaria barrelilta.

Barreli on öljykaupan mitta, joka vastaa 159 litraa.

Enimmillään tänä vuonna Uralsin hinta on käynyt runsaassa sadassa eurossa, mutta hinta on laskenut syksyn mittaan.

Myöskään pidemmässä katsannossa hintakatto ei merkittävästi iske Venäjän öljytuloihin. Viiden viime vuoden ajalta Urals-raakaöljyä on myyty keskimäärin 65 euron hintaan, ja 2000-luvun keskihinta on 63 euroa.

Hintakaton idea on, että länsimaiset palveluntarjoajat kuten varustamot ja vakuutusyhtiöt saavat tarjota palveluitaan säiliöaluksille, jotka kuljettavat venäläistä öljyä, joka on myyty korkeintaan 60 dollarin barrelihintaan.

Hintakatto on erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon ajama toimi, jonka tarkoitus on samanaikaisesti vähentää Venäjän öljytuloja ja varmistaa, että venäläinen öljy virtaa maailmanmarkkinoille ja pitää öljyn maailmanmarkkinahinnan alhaisena.

Hintakaton tasosta käytiin pitkälliset neuvottelut, ja osa maista, kuten Puola, halusi asettaa katon jopa 30 dollariin, jotta pakote todella iskisi Venäjän talouteen. Öljyntuotanto on Venäjän valtion tärkein verotulojen lähde.

Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi sanoo, ettei 60 dollarin hintakatto juurikaan heikennä Venäjän kykyä käydä sotaa Ukrainassa.

"Sitä ei voi kutsua vakavasti otettavaksi päätökseksi, että Venäjän [öljyn] hinnoille asetetaan tällainen raja, joka on varsin mukava terroristivaltion budjetille", Zelenskyi sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Venäjän julkinen talous on ollut pitkään vahva, mutta on nyt painunut alijäämäiseksi sodan aiheuttamista kasvavista kustannuksista ja lännen pakotteista johtuen. Lokakuussa valtion menot kasvoivat neljänneksen vuodentakaisesta. Verotulot olisivat vähentyneet viidenneksen, ellei kaasuyhtiö Gazpromia olisi määrätty maksamaan ylimääräistä tuotantoveroa.

Öljypakotteiden vuoksi julkinen talous joutunee vielä ahtaammalle. Samaan aikaan hintakaton kanssa voimaan astuu EU:n tuontikielto meriteitse kuljetettavalle venäläisille raakaöljylle. Lähes neljännes Venäjän öljyviennistä on suuntautunut EU:hun, ja nyt Venäjän pitäisi löytää öljylle korvaavia markkinoita. Laajasti uskotaan, ettei Venäjä pysty korvaamaan EU-vientiä täysin vaan joutuu vähentämään öljyntuotantoa.

Jos Venäjän öljyn tuotanto vähenee suunnilleen ulkomaisten järjestöjen ennusteiden mukaan ja 60 dollarin hintakatto pitää, voisi tämä tehdä ensi vuonna noin 1 500 miljardin ruplan eli 25 miljardin dollarin loven valtion öljytuloihin, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola. Julkisen talouden alijäämä painuisi näin 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

”Venäjä pystynee rahoittamaan myös tämän kokoisen alijäämän ilman suurempia vaikeuksia. Öljytulojen supistuminen ennakoitua enemmän vaatisi Venäjältä joka tapauksessa entistä tiukempaa vyön kiristystä”, Simola kirjoittaa blogissaan.

Hintakaton vaikutuksista on yhä epävarmuutta, joka liittyy muun muassa pakotteiden toimeenpanoon ja valvontaan sekä Venäjän vastatoimiin. Venäjä toisti jälleen maanantaina uhkauksensa, ettei se myy öljyä tahoille, jotka soveltavat hintakattoa.

Varapääministeri Aleksandr Novakin mukaan hintakatto ei vaikuta joulukuun öljytoimituksiin, sillä sopimukset niistä on tehty jo loka–marraskuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita