Suomeen tulevalta kelluvalta lng-terminaalilta puuttuvat asiakkaat, valtiolle sadan miljoonan lasku

Tavoitteena on ollut kattaa terminaalin kulut käyttäjiltä perittävillä maksuilla, mutta terminaalin kysyntään liittyy paljon epävarmuutta. Vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen kaasun käyttö Suomessa on romahtanut.

Suomen ensimmäinen kelluva lng-terminaali tulee Inkooseen. Terminaalialus saapuu joulukuussa, ja ensimmäinen lng-tankkeri näillä näkymin tammikuussa.

11.12.2022 2:00 | Päivitetty 11.12.2022 12:00

Kaikki alkaa olla kunnossa sitä varten, että Suomen ensimmäinen kelluva lng-terminaali voi saapua Inkooseen jo ensi viikolla. Laiva on jo aloittanut matkansa Suomeen. Yksi asia kuitenkin puuttuu, käyttäjät.

Terminaalialus hankittiin Suomeen viime keväänä kovalla kiireellä sen jälkeen, kun Venäjä uhkasi katkaista kaasutoimitukset. Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen maakaasun kulutus Suomessa on kuitenkin yli puolittunut, ja valtiovarainministeriön mukaan terminaalin ”kaupallisen kysynnän käynnistymiseen liittyy merkittävä epävarmuus”.

Terminaalialus on vuokrattu Suomeen 10 vuoden sopimuksella. Hankinnan kokonaiskustannukseksi arvioidaan noin 460 miljoonaa euroa eli noin 126 000 euroa päivässä. Tavoitteena on ollut, että kulut katettaisiin terminaalin käyttäjiltä perittävillä maksuilla.

Aluksen tilannut valtion kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland kuitenkin varautuu siihen, ettei kulut jäävät aluksi sen maksettaviksi. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo, että kaupallisen kannattavuuden saavuttaminen voi viedä yhdestä kolmeen vuotta.

”Uskomme, että sillä on kaupallista kysyntää, mutta toiminta pitää saada käyntiin. Kysyntä varmasti kehittyy”, Sipilä sanoo.

Joulukuun alussa valtioneuvosto päätti pääomittaa Gasgridin terminaalitoiminnasta vastaavaa tytäryhtiötä 105 miljoonalla eurolla. Summa kattaa yhtiön rahoitustarpeet kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, ennen kuin tuloja asiakkailta alkaa kunnolla kertyä.

Rahalla Gasgrid kuittaa myös aluksen hankinnasta koituvat etupainotteiset kulut kuten Inkoon sataman muutostyöt, sataman liittämisen kaasuverkkoon sekä itse terminaalialuksen muutostyöt, jotta se selviää Itämeren talviolosuhteissa.

Valtiovarainministeriö perustelee pääomittamista huoltovarmuussyillä. Terminaalialus turvaa erityisesti teollisuuden kaasunsaantia.

Maakaasun kulutus on vähentynyt Suomessa tänä vuonna jyrkästi. Lokakuussa maakaasun kulutus kaasuverkon alueella oli 0,5 terawattituntia, kun edellisvuonna kulutus oli 1,4 terawattituntia. Tyypillisesti Suomen vuotuinen maakaasun kulutus on ollut noin 25 terawattituntia, mutta tänä vuonna siitä jäädään kauas. Lokakuun loppuun mennessä kumulatiivinen kulutus oli kymmenen terawattituntia.

Lue lisää: Maakaasun kulutus Suomessa puolittui ilman, että kukaan edes huomasi – näin se tapahtui

Sipilän mukaan pääomituksen tarve ei selity yksin kaasun kulutuksen vähenemisellä, vaan johtuu osin myös kiireestä, jolla terminaalialus hankittiin. Vuokrasopimus alkoi lokakuussa, ja alus saapuu Suomeen joulukuussa, puoli vuotta sopimuksen solmimisen jälkeen.

”Normaalitilanteessa tällaista hanketta kehitetään vuosia. Siihen varmistetaan kapasiteetin varauksia hyvin pitkälle ennen kuin investointipäätös tehdään”, Sipilä kertoo.

Terminaalialuksen kapasiteetin varaukset käynnistyivät tällä viikolla. Sipilä sanoo, että yhtiö ei kommentoi kysyntätilannetta varausprosessin ollessa käynnissä.

Ensimmäisen lng-toimituksen on määrä saapua terminaaliin tammikuussa.

Onko riski, että terminaalialus jää tyhjän pantiksi?

”Totta kai se riski aina on olemassa, mutta sen perusteella, millaisia kyselyjä olemme saaneet, jo tilapäisesti vähentyneessäkin kysyntätilanteessa sille pitäisi olla käyttöä”, Sipilä sanoo.

Fakta

FSRU Exemplar

  • Kelluva varastointi- ja uudelleenkaasutusyksikkö (FSRU) eli kelluva lng-terminaali Exemplar saapuu Inkooseen joulukuussa.

  • Aluksella on mittaa 291 metriä. Viking Gracen pituus on 218 metriä.

  • Valmistunut vuonna 2010.

  • Aluksen omistaa yhdysvaltalainen Excelerate Energy.

  • Miehistössä noin 30 jäsentä.

  • Alus pystyy höyrystämään eli syöttämään kaasuverkkoon jopa viisi miljardia kuutiota kaasua vuodessa. Energiaksi muutettuna tämä on noin 35 terawattituntia. Se on enemmän kuin Suomen vuotuinen kulutus.

  • Todellinen kaasun tuonti jäänee pienemmäksi. Tänä talvena terminaalin kautta odotetaan tulevan noin 2 terawattituntia kaasua kuukaudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita