Bloomberg: Venäjä-pakotteet eivät ole murtaneet EU:n taloutta, mutta tukiin mennyt yli 525 miljardia

EU:n asettamat Venäjän-vastaiset pakotteet eivät ole komission toteuttaman arvion mukaan aiheuttaneet laajaa vahinkoa taloudelle, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistui keskiviikkona Milanossa La Scalan kauden avajaisnäytökseen, jonka oopperavalinta on herättänyt myös kritiikkiä. Aiemmin päivällä von der Leyen esitteli EU:n yhdeksännen pakotepaketin.

9.12.2022 10:24

Euroopan unionin Venäjälle asettamat pakotteet eivät ole vahingoittaneet EU-alueen omaa taloutta laajasti, vaan vaikutukset ovat osuneet pääosin joillekin rajatuille sektoreille.

Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg, joka on saanut etukäteen tietoja EU-komission valmistelemasta analyysista. Tietojen mukaan pakotteet ovat aiheuttaneet toimitusketjuihin häiriöitä esimerkiksi puu- ja metallialalla.

Mahdolliset laajemmat häiriöt ovat johtuneet globaaleista markkinatrendeistä, Venäjän aloittamasta sodasta Ukrainassa ja Moskovan omista vastatoimista.

Joissakin raaka-aineissa on saatavuusongelmia, mutta syynä on enemmän itse sota ja Venäjän vastatoimet kuin EU:n asettamat pakotteet. Esimerkiksi puolijohteiden valmistuksessa tarvittavien jalokaasujen, kuten neonin ja xenonin, tuonti on supistunut.

Sen sijaan kriittisenä pidettävien materiaalien tuontiin sota ei ole pahasti vaikuttanut, ilmenee vielä julkistamattomasta arviosta. Esimerkiksi alumiinia, nikkeliä ja titaania tuodaan EU:hun aiempaa enemmän. Palladiumin ja kuparin tuonti taas on vähentynyt hieman.

Jäsenmaat ovat Bloombergin vaatineet EU:ta laatimaan arvion pakotteiden vaikutuksista alueen talouteen. Esimerkiksi Unkari on haastanut osan pakotteista olevan haitallisia alueen omalle taloudelle, mutta nyt tehty analyysi kertoo toisin.

Jäsenmaat ovat myös ryhtyneet riuskoihin toimiin pehmentääkseen Venäjän aloittaman sodan iskua omalle taloudelle. Bloombergin lähteen mukaan erilaisia tukiin ja avustuksiin liittyviä päätöksiä on tehty jäsenmaissa jo 150 kappaletta, ja niiden hinta on kaikkiaan 525,5 miljardia euroa.

Euroopassa erityisesti energian hinta on ollut kovassa nousussa sodan jälkeen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Japaniin. EU:n analyysin mukaan erilaisten energian hintoihin liittyvien tukimuotojen kustannusten osuus on noin 0,9 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta tänä vuonna.

Komissio esitteli keskiviikkona ehdotuksensa jo yhdeksänneksi Venäjään kohdistuvaksi pakotepaketiksi. Uusi paketti lisäisi lähes 200 yksityishenkilöä ja yhteisöä sekä kolme pankkia pakotelistalle.

Paketin tavoitteena on myös rajata Venäjän kykyä hankkia lennokkeja, mukaan lukien kolmansien maiden kuten Iranin kautta. Sillä asetettaisiin vientivalvontaa monikäyttöisille tuotteille, joita Venäjä voi käyttää sotatoimissaan.

Lisäksi paketti sisältää neljän venäläisen tv-kanavan kiellon propagandan torjumiseksi sekä Venäjän energia- ja kaivosteollisuuteen kohdistuvia pakotteita.

Pakotteiden tarkoituksena on ollut kiristää ruuvia Venäjän ympärillä, jotta se lopulta päättäisi vetäytyä sodastaan Ukrainassa.

EU on tietoisesti pyrkinyt välttämään pakotteita, jotka supistaisivat Venäjän ruoan ja raakaöljyn vientiä maailmalle. Rikkaiden maiden G7-kokoonpano ja Euroopan unioni sen sijaan sopivat hintakatosta venäläiselle raakaöljylle.

Hintakaton tarkoitus on samanaikaisesti vähentää Venäjän öljytuloja ja varmistaa, että venäläinen öljy virtaa maailmanmarkkinoille ja pitää öljyn maailmanmarkkinahinnan alhaisena.