Kuluttajaliitto haluaa sähkölle hinta­katon – ”Se voi olla jossain matalampi ja jossain korkeampi kuin 16 senttiä”

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoi HS:n studiokeskustelussa, että Suomeen pitäisi ottaa määräajaksi käyttöön sähkön hintakatto. Kokkolassa tällainen katto on 16 sentissä.

12.12.2022 12:17 | Päivitetty 12.12.2022 13:55

Kuluttajaliitto esittää Suomeen sähkön hintakattoa. Liiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoi HS:n Suuri sähkösuora -studiokeskustelussa, että suomalaisten sähköyhtiöiden pitäisi ottaa käyttöön Kokkolassa käytössä olevan mallin mukainen hinnoittelu. Kokkolan mallissa sähkö maksaa 16 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnassa ei ole mukana arvonlisäveroa.

Beurling-Pomoellin mukaan malli voitaisiin monistaa etenkin Helenin kaltaisiin kunnallisiin sähköyhtiöihin. Siis yhtiöihin, joilla on omaa sähköntuotantoa ja jotka ovat täysin kunnan omistuksessa.

”Jokaisella suomalaisella on oikeus kohtuuhintaiseen sähköön. Ongelmana on, ettei tätä kohtuuhintaisuutta ole vielä määritelty. Energiavirasto tekee nyt tätä määrittelyä. Olemme tyrmistyneitä siitä, että se on vasta teossa, koska se olisi pitänyt tehdä hyvän sään aikana”, Beurling-Pomoell sanoi.

HS:n suuressa sähkösuorassa asiantuntijavieraat ja asiantuntevat toimittajat vastasivat lukijoiden sähköaiheisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tuli lähes 1 000.

Voit lukea kysymyksiä ja vastauksia tarkemmin täältä:

Lue lisää: Milloin sähkön hinta normalisoituu? Katso tallenne ja vastaukset HS:n sähkösuorasta

Voisiko hintakatto olla matalampi tai korkeampi kuin 16 senttiä kilowattitunnilta?

”No on se 16 senttiä aika paljon parempi kuin esimerkiksi 50 senttiä, jonka verran pörssisähkö siis nyt maksaa. Hirveän paljon matalampikaan se ei voi olla, koska kukaan ei tietenkään halua, että sähköyhtiöt ajautuvat vaikeuksiin tai menevät pahimmillaan konkurssiin”, Beurling-Pomoell sanoi.

Beurling-Pomoell korosti studiokeskustelun jälkeen, että 16 senttiä on esimerkkihinta, johon ei kannata hirttäytyä liian tarkasti. Loppujen lopuksi hintakatto olisi kunkin yhtiön erikseen päätettävä asia.

”Jokainen yhtiö päättää tietenkin hinnan itse. Jollakulla se on kalliimpi ja jollakulla halvempi. Katto riippuu paljon esimerkiksi siitä, millä tavalla ja mihin hintaan sähkö on tuotettu”, hän sanoi.

Kokkolan energia kertoi syyskuun alussa irtisanovansa lokakuun alusta Kokkolan ulkopuoliset toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset.

Yhtiön mukaan se joutui keskittämään sähkön myynnin toistaiseksi oman kunnan alueelle, koska markkinapohjainen sähkön myynti koko Suomessa ei ole enää mahdollista.

Yhtiön määräaikaiset sopimukset säilyivät ennallaan.

Samalla Kokkolan Energia otti käyttöön Kokkolan alueen asiakkaille hintakaton niin sanotuissa Vuodenaika-sähkösopimuksissa.

Hintakatto takaa, että Kokkolan Energia laskuttaa asiakkailtaan enimmillään 16 senttiä kilowattitunnilta. 16 senttiä on arvonlisäveroton hinta. Sähkön arvonlisävero laskettiin joulukuun alussa tilapäisesti 10 prosenttiin 24 prosentista. Alennus on voimassa huhtikuun loppuun. Nykyisellä arvonlisäverolla kuluttajat maksavat sähköstä Kokkolassa nyt 17,6 senttiä.

”Ihan jokaiseen yhtiöön tämä ei sovi, mutta tällainen malli voitaisiin ottaa käyttöön monissa muissakin sähköyhtiöissä. Jos asut nyt Kokkolassa, olet käytännössä voittanut lotossa”, Beurling-Pomoell sanoi HS:lle ennen studiokeskustelua.

Beurling-Pomoellin mielestä monet kunnalliset yhtiöt voisivat seurata Kokkolan esimerkkiä ja ottaa vastaavan hintakaton käyttöön.

Kuntien energiayhtiöiden hallituksissa istuu usein kuntapoliitikkoja. Esimerkiksi Helsingin kaupungin omistaman Helenin hallituksessa on kahdeksan henkilöä, joista puolet on poliitikkoja.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on vihreiden Osmo Soininvaara. Hänen lisäkseen hallituksessa on kokoomuslainen Atte Kaleva, vasemmistoliiton Mai Kivelä ja Sdp:n Tiina Rytky.

Beurling-Pomoell korostaa tässä tilanteessa kuntapäättäjien valtaa ja vastuuta.

”Kuntien energiayhtiöissä istuvat päättävät nyt hirveän suurista asioista”, Beurling-Pomoell sanoi.

”Kuntien energiayhtiöissä istuvat päättävät nyt hirveän suurista asioista.”

Kunnallisten päätösten lisäksi myös hallituksen politiikalla voi olla vaikutusta hintakattoon.

Valtiovarainministeriö lähetti hiljattain lausuntokierrokselle ripeästi valmistellun lakiluonnoksen sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta.

Kyse on niin sanotusta windfall-verosta. Sen nojalla valtio voisi periä sähköntuottajilta osan siitä tuotosta, jonka ne ovat saaneet Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kallistuneesta sähköstä ikään kuin ansiottomasti.

Ajatuksena on verottaa 33 prosenttia yhtiöiden nettotuloksesta siltä osin kuin se ylittää sidotun oman pääoman viiden prosentin tuoton. Vero maksetaan tuloksesta normaalin 20 prosentin tuloveron lisäksi.

Beurling-Pomoellin mielestä on vaara, että vero nostaa hintakaton vähimmäisrajaa.

”Windfall-vero on sinänsä kannatettava, mutta pitää katsoa, ettei se itse asiassa pakota nostamaan hintakaton rajaa.”

Beurling-Pomoellin mukaan hintakatto voitaisiin ottaa käyttöön määräajaksi, kuten esimerkiksi huhtikuun loppuun asti.

”Sähkömarkkina ei nyt selvästi toimi. Tästä olisi paljon apua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita