Rosatomin väite: Fennovoima joutumassa miljardien ydin­voima­kiistan maksajaksi – Fennovoima kiistää

Riita Pyhäjoen voimalasopimuksen purkamisesta etenee välimiesoikeuteen. Riitalautakunta käsitteli jo asiaa, mutta Fennovoiman ja Rosatomin tulkinnat päätöksen sisällöstä ovat täysin ristiriitaiset.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennustyöt Pyhäjoella olivat käynnissä vielä helmikuussa 2022. Huhtikuun lopussa Fennovoima irtisanoi sopimuksen voimalan venäläisen laitostoimittajan Rosatomin kanssa.

20.12.2022 10:53

Ydinvoimayhtiö Fennovoima kiistää venäläisen Rosatomin väitteet siitä, että miljardiriita Hanhikiven ydinvoimalan sopimuksen purkamisesta olisi kääntymässä Rosatomin eduksi.

Rosatom kertoi viime viikolla lehdistötiedotteessa, että laitossopimuksen purkamista käsitellyt riitalautakunta oli antanut asiassa päätöksen, joka Rosatomin tulkinnan mukaan tukee sen vaatimuksia.

”Tuomiossa todetaan, että Rosatomin valitus on perusteltu – Hanhikivi-1:n ydinvoimalaitoksen sopimuksen irtisanominen on lainvastainen”, tiedotteessa todetaan.

Rosatom tulkitsee riitalautakunnan päätöstä siten, että lautakunta antaa Rosatomille oikeuden hakea vahingonkorvauksia Fennovoimalta.

Suomessa Rosatomin lausunto on omiaan herättämään huolta, sillä Fennovoiman suomalaisosakkaat saattaisivat joutua maksamaan jopa miljardeja euroja korvauksia venäläisyhtiölle Hanhikiven ydinvoimahankkeen kaatumisesta.

Fennovoiman tulkinta riitalautakunnan päätöksestä on täysin erilainen.

Suomalaisyhtiön näkemyksen mukaan riitalautakunta ei ottanut tyhjentävästi kantaa siihen, rikkoiko Fennovoima sopimusta purkaessaan sen. Yhtiön mukaan lautakunta katsoi, että Fennovoimalla oli periaatteessa oikeus purkaa sopimus vedoten hankkeen viivästyksiin, mutta lautakunta ei pystynyt ottamaan kantaa siihen, olivatko viivästykset Fennovoiman vai Rosatomin syytä.

Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht.

Riitalautakunta ei edes pysty arvioimaan sopimuksen irtisanomisen perusteita, sanoo Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht. Lautakunta on laitos­toimitus­sopimuksessa määritelty riidanratkaisuelin, joka tyypillisesti ratkoo hyvin tiukasti rajattuja kiistakysymyksiä sopimuksen tulkinnasta. Lautakuntaa on hyödynnetty Hanhikivi-hankkeen aikana useita kertoja.

Kysymys sopimuksen purkamisen oikeutuksesta on kuitenkin lautakunnalle liian suuri ratkaistavaksi, Specht sanoo. Lautakunnan työn laajuutta rajoittaa jo se, että sen on annettava päätöksensä 90 päivässä. Pelkästään Fennovoima kertoo koonneensa tuhansia sivuja todistusaineistoa kantansa tueksi.

Kysymys siitä, oliko Fennovoimalla riittävät perusteet laitossopimuksen purkamiseen, menee nyt välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Specht arvioi käsittelyn kestävän vuosia.

Myös kysymys siitä, Rosatom oikeutettu vahingonkorvauksiin, ratkaistaan välimiesoikeudessa.

Tältäkin osin Fennovoima kiistää Rosatomin tulkinnan riitalautakunnan päätöksestä. Yhtiön mukaan riitalautakunta ei ottanut mitään kantaa siihen, onko Rosatom oikeutettu korvauksiin.

”Meidän ymmärryksemme mukaan Rosatom viittaa johonkin sellaiseen, mitä [riitalautakunta] ei sanonut”, Specht sanoo.

Fennovoiman mukaan riitalautakunta jopa asettui monissa kohdissa tukemaan Fennovoiman korvausvaatimuksia.

Osapuolten näkemykset ovat siis täysin ristiriidassa keskenään. HS ei pysty varmistamaan osapuolten tulkintojen paikkansapitävyyttä, sillä riitalautakunnan päätös on salainen. Fennovoima ei luovuta sitä vedoten asiakirjan luottamuksellisuuteen.

Lopulta riitalautakunnan päätöksellä ei ole lopputuloksen kannalta suurta merkitystä. Lautakunta antaa ainoastaan suosituksia, joita osapuolet voivat halutessaan noudattaa.

”Suositus ei ole juridisesti sitova, eikä osapuolten tarvitse sitä noudattaa”, Specht sanoo.

Molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä lautakunnan suosituksiin, Fennovoima kertoo.

Viimeisimmät käänteet ovat osa monimutkaista juridista vyyhtiä, jonka Hanhikiven ydinvoimahankkeen kariutuminen tänä keväänä jätti jälkeensä.

Fennovoima irtisanoi toimitussopimuksen Rosatomin kanssa huhtikuun lopussa, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhtiön mukaan syy sopimuksen irtisanomiseen ei kuitenkaan ollut sota vaan Rosatomin ongelmat ja toistuvat viivästykset. Rosatomin mielestä tämä oli vain tekosyy, ja todellinen syy oli poliittinen.

Asiasta on käynnissä useita välimiesmenettelyitä. Niitä ovat nostaneet molemmat osapuolet.

Kyse on miljardien eurojen riidasta. Fennovoima vaatii Rosatomilta yhteensä alle kahden miljardin euron saatavia. Rosatom puolestaan on sanonut julkisuuteen, että se korvausvaatimukset ovat noin kolme miljardia euroa. Rosatom ei kuitenkaan ole esittänyt Fennovoimalle muodollista, laitostoimitussopimukseen perustuvaa korvausvaadetta, Specht sanoo.

”Emme tiedä, mistä tämä kolme miljardia euroa tulee. Emme ole saaneet korvausvaateita. Emme tiedä, mistä summa koostuu.”

Specht sanoo, että yhtiöllä on edelleen vankkumaton luottamus siihen, että sen kanta voittaa välimiesoikeudessa. Hän sanoo, että asia pohdittiin perusteellisesti, kun päätös toimitussopimuksen irtisanomisesta tehtiin.

”Meillä oli projekti, joka oli myöhässä kahdeksan vuotta, ja uusia viivästyksiä oli näköpiirissä.”

Mutta eikö kahdeksan vuotta ole tavanomainen myöhästyminen läntisessä ydinvoimaprojektissa?

”Se ei ole normaalia niin varhaisessa vaiheessa projektia. Rakentamisluvan saaminen on yleensä projektin helpoin vaihe”, Specht sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita