Selvitys: Suuryritykset ali­arvioivat luontokadon liike­toiminta­riskinä

Danske Bank selvitti raportissaan Pohjoismaiden suurimpien pörssiyritysten luontokatoriskejä.

Valtaosa suurista pohjoismaisista yrityksistä aliarvioi luontokadon riskin liiketoiminnalle, käy ilmi Danske Bankin selvityksestä.

20.12.2022 12:17

Valtaosa suurista pohjoismaisista yrityksistä aliarvioi luontokadon riskin liiketoiminnalle, käy ilmi Danske Bankin selvityksestä.

Danske Bank selvitti raportissaan Pohjoismaiden suurimpien pörssiyritysten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää raportointia ja luontokadon riskejä niiden liiketoiminnalle.

Tutkittavina oli 25 markkina-arvoltaan suurinta yritystä Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Yhteensä tutkittavia pörssiyrityksiä oli 99 kappaletta, koska osa pohjoismaisista suuryrityksistä on listattu useampaan kuin yhteen pohjoismaiseen pörssiin.

Tutkittavia yhtiöitä oli viideltätoista toimialalta ja neljältäkymmeneltä teollisuudenalalta. Tiedot on kerätty huhti–kesäkuussa.

Pohjoismaiset suuryritykset ovat perinteisesti vahvoja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavilla toimialoilla. Tällaisia ovat muun muassa merenkulku, maatalous, energia ja lääkeala.

Selvityksestä käy ilmi, että 71 prosenttia tutkituista yhtiöistä on joko riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta tai yhtiöillä on vaikutus siihen. Lisäksi 68 prosenttia yhtiöistä toimii toimialalla, joilla voi olla kohtalainen tai suuri vaikutus luontokadon keskeisiin syihin.

Tästä huolimatta vain alle 15 prosenttia tutkituista yrityksistä on asettanut tavoitteen joko vähentää luontokadon vaikutusta tai palauttaa luonnon monimuotoisuutta.

”Vaikka pohjoismaiset yritykset ovat selvästi alttiita luonnonkadon riskille, ne eivät aseta tavoitteita luonnon monimuotoisuudelle tai raportoi toiminnastaan tai vaikutuksestaan siihen”, Danske Bank kertoo selvityksessään.

Osa pohjoismaisista yrityksistä kuitenkin tunnustaa, että heillä on vaikutusta tai riippuvuutta luonnon monimuotoisuuteen. Kolmannes tutkituista yhtiöistä raportoi tai kuvailee toimintaansa luonnon monimuotoisuudessa, mutta raportoidut tiedot ovat selvityksen mukaan usein ”hyvin epämääräisiä”.

Samantyyppiseen tulokseen on päätynyt myös yrityksistä ilmastotietoa keräävän CDP-järjestön tutkimus, joten ongelma ei ole vain pohjoismainen.

Danske Bank tutki tarkemmin metsiin ja valtameriin liittyviä luontokatojen riskejä.

Selvityksen mukaan 37 prosenttia tutkituista yhtiöistä on toimialoilla, jotka liittyvät metsäkatoon. Silti vain harvat niistä ovat asettaneet tavoitteita metsäkatoon tai raportoivat siitä.

Tilanne on samankaltainen valtameriin liittyvien riskien kanssa. Tutkituista yhtiöistä 65 prosenttia harjoittaa liiketoimintaa valtameristä riippuvaisilla toimialoilla tai toimialoilla, jotka vaikuttavat valtameriin.

Yhtiöistä kuitenkin vain seitsemän prosenttia on asettanut itselleen tavoitteen valtameriin liittyvien vaikutusten vähentämisen.

Pohjoismaiset yritykset vaikuttavat valtameriin monilla eri tavoilla ja muodoilla. Ne esimerkiksi aiheuttavat vedenalaista melua, joka häiritsee lajeja. Valtameriin valuu myös öljyä ja maatalouden valumavesiä yhtiöiden liiketoiminnan seurauksena.

Danske Bank halusi selvittää asiaa, koska luontokato on riski sijoituskohteina oleville yrityksille ja siten myös sijoittajille.

Yhtiöiden liiketoimilla on haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Moni yhtiö on hyvin riippuvaisia luonnosta, koska niiden tuotteiden "ykköstoimittaja” on luonto, Danske Bank arvioi.

Luontokato ja sen vaikutukset talouteen voivat vaikuttaa yhtiöiden markkina-arvoihin, liiketoimintamalleihin ja kasvumahdollisuuksiin.