Vattenfall aikoo rakentaa Suomeen maailman suurimpiin lukeutuvan avomeren tuuli­voima­puiston

Suomen ensimmäisen avomeren tuulivoimapuiston arvioidaan maksavan 2–3 miljardia euroa. Yhtiön mukaan hanke toteutuu ilman tukia.

Suomeen tulee ensimmäinen merituulivoimapuisto. Kuvassa Oulunsalon Riutunkarin tuulivoimaloita.

20.12.2022 10:31 | Päivitetty 20.12.2022 16:09

Ruotsin valtion omistama energiayhtiö Vattenfall aikoo rakentaa Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan merituuli­voimapuiston. Puisto on tarkoitus rakentaa Suomen länsirannikolle Korsnäsiin.

Hankkeen mittakaava on suuri. Vattenfallin mukaan puiston nimellinen kapasiteetti on 1,3 gigawattia. Maailman suurin toiminnassa oleva merituulipuisto Hornsea 2 Britannian edustalla on kapasiteetiltaan suunnilleen yhtä suuri.

Korsnäsin arvioitu vuosituotanto 5 terawattituntia, mitä voi verrata siihen, että viime vuonna kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat sähköä yhteensä 8,1 terawattituntia. Samaa luokkaa on Loviisan kahden ydinreaktorin tuotanto.

Suomessa kulutettiin viime vuonna 87 terawattituntia sähköä, joten Korsnäsin tuulivoimapuiston tuotanto kattaisi siis parhaimmillaan lähes kuusi prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Vattenfall arvioi investoinnin arvoksi 2–3 miljardia euroa. Yhtiön mukaan hanke toteutetaan markkinaehtoisesti, eli se ei saa valtion tukia.

Suomessa investoinnit ovat toistaiseksi kohdistuneet maatuulivoimaan. Ainoa toiminnassa oleva merituulipuiston on Tahkoluoto Porin edustalla, ja se on kooltaan selvästi Korsnäsiä pienempi. Kaikki sijoittajat eivät pidä merituulivoimaa Suomessa edes houkuttelevana kohteena, sillä maatuulivoiman tuotantokustannukset ovat niin matalat ja hyödyntämätöntä potentiaalia on edelleen paljon.

Vattenfall sen sijaan uskoo voimakkaasti merituulivoiman. Yhtiön tuulivoimaliiketoiminnan johtaja Helene Biström sanoo, että valtaosa yhtiön kasvuinvestoinneista menee tällä hetkellä merituulivoimaan. Yhtiöllä omistaa 12 merituulipuistoa, ja rakenteilla on kaksi uutta.

”Merituulivoima on tänä päivänä erittäin kilpailukykyinen puhtaan sähkön tuotantomuoto”, Biström sanoo.

Hänen mukaansa merituulivoiman tuotantokustannukset laskevat koko ajan, eivätkä ole enää merkittävästi suuremmat kuin maalla. Toisekseen merelle on mahdollista rakentaa paljon suurempia kokonaisuuksia kuin mantereelle.

Korsnäs on Metsähallituksen alulle panema hanke. Metsähallitus hallinnoi valtion merialueita, ja osana työtään se laittaa alulle lupaavia merituulihankkeita ja huutokauppaa niitä sitten kiinnostuneille yhtiöille.

Vattenfall voitti huutokaupan Korsnäsistä. Metsähallitus ei kerro saamiensa tarjousten tarkkaa määrää, mutta sanoo, että kiinnostuneita tahoja oli kymmeniä eri puolilta maailmaa. Vattenfallin valintaan vaikutti paitsi sen tarjoama hinta, myös yhtiön vakavaraisuus ja kyky viedä hanke maaliin.

Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta Vattenfall vakuuttaa, että se on hankkeen kanssa tosissaan. Yhtiö arvioi, että puiston luvitus olisi suurimmalta osin kunnossa vuonna 2026, ja sähkön tuotanto voisi alkaa noin vuonna 2030.

”Uskomme, että tämä voi olla erittäin hyvä projekti”, Biström sanoo.