Suomen metsien harvennuksissa kaatuu laittoman paljon puuta: ”Tulokset ovat huolestuttavia”

Suomessa ensiharvennukset tehdään suosituksia ronskimmin, mikä pienentää metsän kasvua, puunmyyntituloja ja hiilensidontaa, ilmenee Metsäkeskuksen selvityksistä.

Liian ronski ensiharvennus johtaa runkopuun tuotannon ja hiilensidonnan vähenemiseen metsikössä, laskee Metsäkeskus.

20.12.2022 14:42

Ensiharvennuksissa kaadetaan säännön­mukaisesti liikaa puita Suomessa, käy ilmi Metsäkeskuksen tarkastusmittauksista.

Maa- ja metsätalousministeriön alainen Metsäkeskus teki Keski-Suomessa yhteensä 86 tarkastusmittausta harvennus­kohteissa, joista yhdelläkään puiden korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista.

Yleisin virhe harvennuksissa oli puuston hakkaaminen liian harvaksi. Lisäksi useissa kohteissa ajourat olivat suosituksia leveämmät. Sen sijaan korjuuvaurioita eli vaurioita pystyyn jääneissä puissa oli Metsäkeskuksen mukaan vain vähän.

Pääosin metsänomistajille suunnatun Metsälehden mukaan kohteista 58 prosenttia oli hakattu niin harvaksi, että se on myös vastoin metsälakia. Lopuissakin kohteista puita oli jätetty pystyyn suosituksia vähemmän.

Lakia kireämmät metsänhoidon suositukset kootaan metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan toimijoiden yhteistyönä.

Metsäkeskuksen selvitysten tulokset olivat yhtä heikot kaikkien toimijoiden toteuttamissa hakkuissa, eli eroja metsänhoitoyhdistysten ja isojen metsäyhtiöiden välillä ei ollut.

”Tarkastustulokset ovat huolestuttavia. Ensiharvennusten korjuujäljen parantamisessa on kaikilla metsäalan toimijoilla ryhtiliikkeen paikka”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä tiedotteessa.

Huoli harvennusten korjuujäljen laadusta on herännyt jo aiemmin, minkä vuoksi Metsäkeskus ryhtyikin nyt kohdennettuihin tarkistuksiin Keski-Suomessa satunnaisesti valituissa kohteissa.

Koko Suomessa vuonna 2020 vain 15 prosenttia ensiharvennuskohteista oli suositusten mukaisia. Viime vuonna osuus oli 19 prosenttia.

Alustavien tulosten mukaan koko maassa tänä vuonna tarkastetuista ensiharvennuksista 16 prosenttia on suositusten mukaisia.

Lue lisää: Vastaus mäntyjen kasvun dramaattiseen hidastumiseen löytyy pohjoisesta

Liian rankoissa harvennushakkuissa taustalla on se, että pienten koneiden käyttäminen ei nykyisellään ole harvennuksissa kannattavaa, sanoo metsänomistajien etujärjestön MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala Metsälehdessä. Hänen mukaansa samat yrittäjät hoitavat sekä metsäyhtiöiden että metsänhoito­yhdistysten korjuuta, eli käytössä on samaa kalustoa.

”Aukkojen korjuuseen tarkoitetut isot koneet leveine teloineen on pakko tuoda myös ensiharvennuksille, jotta korjuu kannattaa edes jotenkin”, Rintala sanoo lehdessä.

Suosituksia voimakkaampi harvennus voi pienentää metsän kasvua, puunmyyntituloja ja hiilensidontaa.

”Merkittävästi metsänhoidon suosituksia voimakkaampi ensiharvennus laskee metsän puuntuottokykyä, metsänkasvatuksen kannattavuutta ja metsien hiilensidontakykyä pitkällä aikavälillä”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Suurella osalla metsiköistä toinen harvennus voi jäädä tekemättä voimakkaan ensiharvennuksen vuoksi, ilmenee tuloksista. Tästä seuraa se, että ensiharvennusta seuraava toimenpide on päätehakkuu.

Metsäkeskuksen mukaan selvityksessä tehtyjen laskelmien perusteella toteutuneella hakkuutavalla ensiharvennetut metsiköt tuottavat 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana.

Myös hiilensidonnassa on eroa tarkastettujen kohteiden ja metsänhoidon suositusten mukaisesti hoidettujen kohteiden välillä. Tarkastetut kohteet sitovat keskimäärin 15 prosenttia eli 38 tonnia vähemmän hiiltä hehtaarilla puuston kiertoajan aikana verrattuna suositusten mukaisiin metsiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita