Venäjän rupla on heikentynyt selvästi viime viikkoina. Ruplan kurssi on painunut joulukuun aikana jo toistakymmentä prosenttia suhteessa dollariin. Pelkästään tiistaina ruplan dollariarvo heikkeni yli viisi prosenttia.
Dollari vastasi tiistai-iltana noin 70 ruplaa. Se on ruplan heikoin dollarikurssi yli puoleen vuoteen.
”Pääsyy ruplan heikkenemiseen on Venäjän vaihtotaseen kehitys”, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola kertoo.
Vaihtotase kertoo maan ulkomaankaupan rakenteesta. Venäjän vientitulot ovat heikentyneet loppuvuoden aikana ja toisaalta maa ostaa aiempaa enemmän ulkomailta. Lopputuloksena rahaa virtaa aiempaa vähemmän Venäjälle ja ruplan kurssi heikkenee.
Venäjän vaihtotase keikahti ennätyksellisen paljon ylijäämäiseksi sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Hyökkäyksen jälkeen Venäjän vientitulot kasvoivat voimakkaasti ja maan ulkomaan ostot kutistuivat murto-osaan aiemmasta.
Venäjän vientitulot kasvoivat alkuvuonna, koska energian hinnat nousivat voimakkaasti sodan alettua.
Venäjän vientitulot ovat kuitenkin heikentyneet selvästi alkuvuoden lukemista syksyn ja alkutalven aikana. Venäjän tärkeimmän vientituotteen eli raakaöljyn hinta on halventunut puolessa vuodessa noin kolmanneksella. Lisäksi Venäjä lopetti toisen tärkeän vientituotteensa eli maakaasun tuonnin Eurooppaan.
Viennin lisäksi Venäjän tuonnissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden kuluessa. Venäjän tuonti ulkomailta pysähtyi keväällä kuin seinään, kun EU-maat ja Yhdysvallat pysäyttivät ison osan viennistään Venäjälle.
Nyt Venäjän tuontitilastot osoittavat virkoamisen merkkejä, koska maa on löytänyt uusia kauppakumppaneita korvaamaan länsimaiden tyrehtynyttä tuontia.
”Venäjän kokonaistuonti ulkomailta on silti edelleen vähäisempää kuin ennen sotaa”, Simola sanoo.
Myös länsimaiden asettamat pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän ulkomaankauppaan, Suomen Pankin Simola arvioi.
Länsimaat ovat rajoittaneet monin eri tavoin kauppaa Venäjän kanssa. Merkittäviä päätöksiä tehtiin joulukuussa, kun EU kielsi raakaöljyn tuonnin Venäjältä meritse ja G7-maat asettivat venäläiselle raakaöljylle hintakaton. Päätökset ovat vaikeuttaneet kauppaa venäläisellä öljyllä.
Pakotteiden on määrä kiristyä entisestään ensi vuoden aikana. EU:n asettama öljytuotteiden tuontikielto tulee voimaan näillä näkymin helmikuun alussa.
Vielä ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa EU oli Venäjän tärkein kauppakumppani. Sodan alettua Venäjä on kasvattanut ulkomaankauppaansa lähinnä Aasiassa. Kiina on noussut maan tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Myös monet muut Venäjän naapurimaat, kuten Turkki ja Keski-Aasian maat ovat lisänneet kauppaa Venäjän kanssa tänä vuonna.
Ruplan kurssi on poukkoillut voimakkaasti tämän vuoden aikana.
Ruplan dollarikurssi menetti muutamassa päivässä jopa puolet arvostaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla. Myös ruplan palautuminen oli sen jälkeen nopeaa. Heti sodan alettua dollari vastasi yli 130 ruplaa, mutta kesäkuussa dollari kävi vain noin 50 ruplassa.
”Ruplan kurssi palautui nopeasti helmikuun pudotuksesta, koska Venäjän vaihtotase keikahti tuolloin ennätyksellisen ylijäämäiseksi. Tuonti ulkomailta pysähtyi heti, mutta maan vientitulot kasvoivat öljyn ja kaasun hinnannousun seurauksena. Lisäksi Venäjä asetti tiukkoja rajoitteita estääkseen pääomapaon, ja onnistuikin siinä”, Simola kuvaa alkuvuonna koettua vuoristorataa valuuttamarkkinoilla.
Vaikka Venäjän vaihtotase on edelleen ylijäämäinen, Simolan mukaan maan taloustilanne on vaikea. Suomen Pankki odottaa Venäjän bruttokansantuotteen heikkenevän tänä vuonna noin neljä prosenttia ja ensi vuodesta voi tulla yhtä vaisu.
Pidemmän aikavälin näkymät ovat niin ikään heikot. Maan talous on hyvin riippuvainen raaka-aineiden viennistä, väestö ikääntyy ja korruptio rehottaa. Kaiken lisäksi maa on pakotteiden seurauksena puoliksi suljettu maailmanmarkkinoilta.
