Asuntolainojen korkoihin suuri päivänousu – näin muutos näkyy menoissasi

Rahoitusmarkkinoilla odotetaan keskuspankin ohjauskorkojen nostojen jatkuvan.

Euriborit ovat olleet rajussa nousussa tänä vuonna, kun Euroopan keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota nostamalla ohjauskorkoja.

20.12.2022 13:55

Suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi tiistaina jälleen finanssikriisin jälkeisen ajan uusiin korkeuksiin. Tiistaina vuoden euribor oli jo 3,118 prosentissa.

Korko nousi yli kolmen prosentin rajapyykin vasta maanantaina, jolloin se kirjattiin 3,057 prosenttiin. Korko nousi päivässä 0,061 prosenttiyksikköä.

Viimeksi vuoden euribor on ollut yli 3,1 prosenttia joulukuussa 2008. Korko oli korkeimmillaan noin 5,5 prosentissa lokakuussa 2008, jonka jälkeen se lähti nopeaan laskuun. Miinukselle korko kääntyi alkuvuodesta 2016 ja plussalle jälleen huhtikuussa 2022.

Maanantaina Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kertoivat, että euribor matkaa kohti 3,5 prosentin tasoa ensi keväänä.

Markkinaodotukset voivat muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen.

Perjantaina vuoden euribor nousi 2,993 prosenttiin edellispäivän 2,867 prosentista. Päivänousu päätti vuoden euriborin pitkän pysähtyneisyyden ajan. Vuoden euribor oli 2,8-alkuinen lähes puolitoista kuukautta.

Kaikki riippuu Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksiä, jotka ohjailevat myös korkojen markkinahinnoittelua. Viime torstaina EKP päätti nostaa ohjauskorkoaan ja samalla yllätti markkinat viestimällä, että koronnostoja täytyy jatkaa pidempään kuin markkinoilla on odotettu.

Koronnostojen tavoitteena on saada inflaatio kuriin. Perjantaina julkaistu euroalueen lopullinen kuluttajahintaindeksi kertoi, että marraskuussa inflaatio oli 10,1 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan inflaatio olisi ollut tasan 10 prosenttia.

Lokakuussa euroalueen inflaatio oli 10,6 prosenttia, joten hintojen nousu on hidastumassa lievästi. Inflaatio on kuitenkin edelleen reippaasti korkeammalla kuin keskuspankki haluaisi.

Korkoihin vaikuttaa siis se, miten EKP:n nostot toteutuvat. Jos taloustilanne heikkenee odotettua nopeammin ja syvemmin, voivat korot lähteä laskuun. Jos taas inflaatio ei hellitä eikä talous romahda, voivat korot nousta nyt ennakoitua korkeammallekin.