Ekonomistit odottavat työllisyyden alkavan heikentyä lähi­kuukausina – ”Työn­hakijan kissan­päivät alkavat olla ohi”

Työllisyystilanne on pysynyt yllättävän vahvana. Toistaiseksi talouden suhdannekäänne on vähentänyt vain avoimien työpaikkojen määrää.

Työllisyystilannetta on tukenut työvoimavaltaisten palvelualojen elpyminen koronapandemiasta.

20.12.2022 19:39

Vahva työllisyys alkaa heikentyä lievästi jo lähikuukausina, kun talouden suhdanne hiipuu, arvioivat ekonomistit.

Suomen työllisyystilanne on pysynyt syksyllä yllättävän vahvana, ja kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu työllisyysasteen trendi kohosi Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 74,7 prosenttiin eli lähes ennätyslukemiin.

Samaan aikaan moni talousennustaja povaa Suomen talouden painuvan laskusuhdanteeseen.

Viimeisimpänä Suomen virallinen talousennustaja eli valtiovarainministeriö ennusti tiistaina talouden vajoavan loivaan taantumaan vuodenvaihteen jälkeen.

”On aikalailla väistämätöntä, että suhdanteen viileneminen alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa myös työmarkkinoihin”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Suomen talouteen iskee Appelqvistin mukaan tällä hetkellä useita ”vastatuulitekijöitä”, kuten kotitalouksien ostovoiman supistuminen, Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen ja Euroopan energiakriisi.

”Työllisyystilanne alkaa heikentyä lähikuukausina, mutta työllisyys pysyy silti mitä todennäköisimmin korkealla tasolla”, Appelqvist sanoo.

Finanssiryhmä OP arvioi myös, että työllisyyden kehityksen suunta kääntyy vuodenvaihteen jälkeen.

”Odotamme, että työllisyysaste alkaa laskea huippulukemista ja työttömyysaste nousta ensi vuonna, kun talouskasvu hidastuu”, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

OP ennustaa, että työllisyys pysyy vaimeana myös vuonna 2024 heikon talouskasvun takia. OP näkee talouden heikon jakson siten pidempänä kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriö ennustaa, että bruttokansantuote (bkt) pienentyy ensi vuonna 0,2 prosenttia, mutta kääntyy 1,2 prosentin kasvuun vuonna 2024.

Suomen työllisyystilannetta on tänä vuonna tukenut etenkin työvoimavaltaisten palvelualojen kasvu ja elpyminen koronapandemiasta.

”Kasvun painottuminen palvelusektoriin selittää osittain sitä, että työllisyyden kehitys on ollut jopa parempaa kuin mitä talouden kehitystä päällisin puolin katsomalla olisi voinut ennakoida”, OP:n Heiskanen sanoo.

Talouskasvu on heikentynyt vuoden edetessä, ja kolmannella neljänneksellä bkt jo laski niukasti edellisestä neljänneksestä. Taloustilanteen kääntyminen heikommaksi on tapahtunut hitaammin kuin esimerkiksi finanssi- tai koronakriiseissä, jotka alkoivat rajulla sokilla.

Hyvää työllisyystilannetta on pitänyt yllä myös vuoden alun vahva lähtötilanne. Vuoden alussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomen työmarkkinoilla oli työvoimapula ja osaajapulan nähtiin olevan jarru talouskasvulle.

”Työvoimapula on toiminut eräänlaisena suojana. Yritykset ovat pitäneet kiinni työvoimastaan”, Keskuskauppakamarin Appelqvist sanoo.

Lisäksi taustalla ovat vaikuttaneet Appelqvistin mukaan aikaisemmin tehdyt rakennetoimet, kuten eläkeiän nosto ja työeläkeputken lyhentäminen. Toimet ovat nostaneet varttuneimpien työntekijöiden työllisyysastetta.

Työmarkkinat reagoivat yleensä pitkällä viiveellä suhdannekäänteisiin. Toistaiseksi suhdannekäänne on vaikuttanut vain uusien avoimien työpaikkojen määrään.

”Ainoa selkeä merkki työmarkkinoilla on ollut se, että avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun. Työnhakijan markkinat, johon olemme tottuneet, ovat kadonneet, ja työnhakijan kissanpäivät alkavat olla jo ohi”, Appelqvist sanoo.