Suomen suuryritykset heräsivät Kiina-riskiin: ”Painoarvo laskemassa huimasti”

Yritysten kiinnostus Kiinaa kohtaan on selvästi aiempaa vähäisempää. Monella Helsingin pörssin yhtiöllä on silti Kiinaan merkittäviä riippuvuuksia. Se uhkaa laskea niiden osakkeiden arvoa.

Halpakauppaketju Tokmannilla on OP:n arvion mukaan merkittävä epäsuora Kiina-riippuvuus.

2.1. 2:00 | Päivitetty 2.1. 10:12

Suomalaisyritysten kiinnostus liiketoimintaan Kiinassa on laskenut selvästi viime vuosien aikana, selviää finanssiryhmä OP:n suuryritystutkimuksesta. Muutokseen arvioidaan vaikuttaneen koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota.

OP:n vuosittaisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisyrityksistä enää yhdeksän prosenttia näkee tuotantonsa kasvavan lähitulevaisuudessa Kiinassa, kun viime vuonna lähes viidennes yrityksistä näki tuotantonsa lisääntyvän maassa.

Myös myynnin ja asiakkuuksien odotetussa kehityksessä Kiinan painoarvo on parin vuoden aikana painunut selvästi.

Yrityksistä lähes kolmannes katsoi kaksi vuotta sitten myynnin ja asiakkuuksien lisääntyvän Kiinassa, kun tuoreimmassa kyselyssä enää 12 prosenttia yrityksistä kertoi Kiinan painoarvon myynnissä kasvavan.

”Kiinan painoarvo on kyselyn mukaan laskemassa huimasti. Monen yhtiön ajatukset Kiinan suhteen ovat selkeästi muuttumassa”, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten suuryritysten investoinnit menevät jatkossa muualla kuin Kiinaan.

OP:n suuryritystutkimukseen vastasi 199 johtajaa yhteensä 139 suomalaisesta tai Suomessa toimivasta suuryrityksestä. Vuodesta 2012 tehdyn kyselyn aineisto kerättiin syksyllä.

Suomalaisyritysten arvioihin Kiinan painoarvon laskuun ovat vaikuttaneet koronapandemia ja kauppapolitiikan jännitteet, mutta myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan, OP:n Saari arvioi.

Vuonna 2020 puhjennut koronapandemia paljasti vakavia haavoittuvuuksia useiden eri toimialojen yritysten toimitusketjuissa. Saari sanoo, että yritys saattoi havaita, että yhdessä maassa tuotetaan valtaosa sen tuotteiden kriittisestä komponentista.

”Kun tuotanto maassa oli seis, kaikki pysähtyi. Pandemia herätti yritykset pohtimaan tuotannon siirtämistä lähemmäs kotimaata tai ainakin sen hajauttamista kansainvälisesti.”

”Äkkipikainen ja ennalta-arvaamaton politiikka saa yhtiöt varovaisemmaksi Kiinassa.”

Jos pandemia toi ilmi haavoittuvuudet tärkeiden osien saatavuudessa, Venäjän hyökkäyssota puolestaan sai yritykset huomaamaan, kuinka nopeasti tilanteet voivat muuttua, Saari sanoo.

”Jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, että ulkomaankauppa Venäjän kanssa käytännössä loppuu vuonna 2022, harva olisi uskonut.”

Tilanne voi pahimmillaan muuttua nopeasti myös Kiinan ulkomaankaupan kanssa, vaikkakin eri syistä. Saari huomauttaa, että Kiinan ja länsimaiden suhteet ovat viime vuosina kehittyneet huonoon suuntaan. Maat nokittelevat tulleilla ja muilla kauppapoliittisilla toimilla.

”Jos kehitys Kiinassa lähtee menemään väärään suuntaan, se voi tapahtua todella nopeasti. Se ei tarkoita, että yritysten pitäisi vetäytyä Kiinasta, mutta yritysten Kiina-riskien pitäisi olla hallittavissa, eikä kaikkien munien pitäisi olla samassa korissa”, Saari sanoo.

Yritysten Kiina-asenteita ovat heikentäneet Saaren arvion mukaan myös maan nykyisen johdon ”äkkinäiset” politiikkapäätökset. Kiinan johto on hyökännyt muun muassa maan isoja teknologiayhtiöitä ja peliteollisuutta vastaan.

”Äkkipikainen ja ennalta-arvaamaton politiikka saa yhtiöt varovaisemmaksi Kiinassa.”

Monella Helsingin pörssin yhtiöllä on OP:n marraskuussa laatiman katsauksen mukaan merkittäviä riippuvuuksia Kiinaan. OP neuvoo, että sijoittajien tulisi olla tietoinen yhtiöiden Kiina-riippuvuuksista, vaikka riskien toteutuminen ei olisikaan näköpiirissä.

”Maariskit Kiinassa ovat nousussa, koska länsimaiden ja Kiinan välit ovat heikentyneet. Jollain aikavälillä kohonnut poliittinen riski voi johtaa hyvin Kiina-sidonnaisten osakkeiden arvostustason laskuun”, Saari sanoo.

Lue lisää: Jos Kiina päättäisi estää, Euroopan vihreä siirtymä ei onnistuisi

Suoria ja huomattavia riippuvuuksia Kiinaan ja maassa tapahtuvalle kehitykselle on muun muassa konepajayhtiöillä Koneella ja Valmetilla sekä metsäyhtiöillä Stora Ensolla ja UPM:llä.

Kiinan osuus Koneen liikevaihdosta on reilu kolmannes ja Valmetilla viidennes. Stora Ensolla ja UPM:llä luku jää reiluun kymmeneen prosenttiin.

Työntekijä Koneen liukuporrastehtaalla Kiinan Kunshanissa vuonna 2010.

Huomattavia epäsuoria Kiina-riippuvuuksia on puolestaan muun muassa Wärtsilällä, Cargotecilla, Konecranesilla, Metso Outotecilla ja Metsä Boardilla. Nämä yhtiöt ovat OP:n arvion mukaan riippuvaisia muun muassa Kiinan tuotantoketjuista ja komponenteista sekä kauppapolitiikan käänteistä ja Kiinan talouskasvusta.

Myös kaupan alan yhtiöillä Tokmannilla, Puuilolla ja Stockmannilla on merkittävä epäsuora riippuvuus Kiinasta, josta yhtiöt hankkivat tuotteitaan.

Esimerkiksi Tokmanni hankkii viime vuonna 12 prosenttia tuotteistaan Kiinasta. OP:n arvion mukaan Kiinan merkitys yhtiön tuotteiden alkuperämaana on kuitenkin tätä selvästi merkittävämpi, koska myös suomalaisilta tavarantoimittajilta hankittujen tuotteiden alkuperämaa on usein Aasiassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita