Euroopan keskuspankki jatkaa lähes varmasti rahapolitiikan kiristämistä ensi vuonna. Tämä merkitsee lisääntyviä taloudellisia vaikeuksia monille asuntovelallisille kotitalouksille, koska lainanhoitokustannukset kasvavat entisestään.
Suomessa asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka on kohonnut tänä vuonna tuntuvasti. Alkuvuonna se oli –0,5 prosenttia, mutta viime päivinä se on kohonnut jo 3,3 prosenttiin.
Suomalaisista kotitalouksista kolmanneksella on asuntolainaa.
Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki hillitsee kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota. Voimakas inflaatio aiheuttaa laajasti taloudellista ahdinkoa, sillä sen takia kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat.
Inflaatio euroalueella oli marraskuussa 10,1 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan se pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.
Asuntovelallisten näkökulmasta tärkeä kysymys on, kuinka korkealle korot saattavat ensi vuonna kohota. Lainanhoitokustannusten kasvun takia monet kotitaloudet joutuvat karsimaan kulutustaan, mikä vähentää kysyntää ja on omiaan hidastamaan inflaatiota.
”Kesään mennessä 12 kuukauden euribor saattaa kohota neljään prosenttiin, mutta tässä vaiheessa arvioisin sen nousevan lähikuukausina 3,5 prosenttiin. Euroopan keskuspankin kommentit puhuvat sen puolesta, että rahapolitiikka kiristetään vielä selvästi lisää ensi vuonna”, sanoo Finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Hänen mukaansa lähikuukausina selviää, onko inflaation huippu euroalueella saavutettu. Nordea arvioi palkankorotusten pysyvän euroalueella maltillisina.
Jos palkankorotukset eivät pysy maltillisina, keskuspankki joutuu kiristämään rahapolitiikkaa entistä enemmän välttääkseen hinta-palkkakierteen. Tämä vaarallinen ilmiö voi alkaa, jos työntekijät alkavat kuluttajahintojen kohoamisen takia vaatia poikkeuksellisen suuria palkankorotuksia.
Suurien palkankorotusten takia yritykset joutuvat siirtämään kasvaneet työvoimakustannuksensa myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin, mikä taas vauhdittaa inflaatiota entisestään.
”Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että 12 kuukauden euribor voisi asettua kesällä noin 3,5 prosenttiin, sillä Euroopan keskuspankki on viitoittanut tietä useille koronnostoille ensi vuonna. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että korkojen ennustaminen on hyvin epävarmaa”, sanoo finanssiryhmä OP:n markkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Markkinat ennustavat 12 kuukauden euriborin kohoavan kesään mennessä 3,7 prosenttiin, mutta se edellyttäisi Hännikäisen mielestä keskuspankilta yllättävän voimakasta rahapolitiikan kiristämistä.
Finanssiyhtiö Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto uskoo, että euriborien kohoamisen voimakkain vaihe on jo ohitse.
”Pidän mahdollisena, että 12 kuukauden euribor kohoaa kesällä 3,5–4 prosenttiin. Asetelma on erittäin mielenkiintoinen siinä mielessä, että jossain vaiheessa näköpiirissä oleva rahapolitiikan kevennys alkaa vaikuttaa euriboreihin.”
Kuusisto arvioi, että keskuspankki saattaa antaa vihjeitä rahapolitiikan keventämisestä aikaisintaan kesäkuussa, mutta ohjauskorkoja se laskee vasta vuonna 2024.
”Hyvin paljon riippuu talouden kehittymisestä, joka vaikuttaa nyt hyvin epävarmalta.”
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi joulukuun puolivälissä, että uuden ennusteen perusteella euroalueen taantumasta on tulossa kohtalaisen lievä ja lyhyt. Euroalueen talous saattaa energiakriisin takia supistua viimeisellä vuosineljänneksellä ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen pitää todennäköisenä, että asuntolainojen yleisin viitekorko kohoaa neljän prosentin tuntumaan.
”Markkinoiden odotusten perusteella arvioisin, että 12 kuukauden euribor kohoaa kesällä 3,5–4 prosenttiin. Euroopan keskuspankki ilmoitti kohtalaisen tiukasti nostavansa ohjauskorkoja ensi vuonna mahdollisesti useamman kerran. Taloudessa on sen verran paljon epävarmuutta, että kolmen kuukauden kuluttua näkymät voivat olla taas aivan erilaiset.”
