Grafiikat näyttävät, miksi sähkö on ollut jo viikon halpaa – onko muutos pysyvä?

Sähkön hintaa halventaa nyt moni tekijä. Maakaasun hinnan aleneminen on hyvä uutinen myös lopputalven sähkön hinnalle.

Sähkö on ollut viime päivät halpaa ja siihen vaikuttaa muun muassa tuulinen sää.

1.1. 19:06 | Päivitetty 2.1. 9:46

Sähkö on nyt halvempaa kuin aikoihin. Vuorokauden veroton keskihinta oli perjantaina sähköpörssissä vain 17,8 euroa megawattitunnilta eli 1,8 senttiä kilowattitunnilta. Lauantaina koko päivän keskihinta on alle sentin kilowattitunnilta ja aamuyöllä hinta painuu negatiiviseksi.

Hinnat romahtivat jo jouluna ja ovat sen jälkeen laskeneet entisestään. Joulukuun alku oli puolestaan pörssihinnoissa erittäin kallis. Kalleimmat tuntihinnat huitelivat peräti 70 sentin tuntumassa kilowattitunnilta.

Lue lisää: HS laski Helenin uuden sähkö­sopimuksen hinnan – ja testasi sitä pörssi­sähkön ”kauhu­skenaariolla”

Mistä hintojen hurja heilahtelu johtuu ja voiko tämän hetken perusteella ennustaa seuraavien talvikuukausien hintoja?

Kysymys on tärkeä, koska moni pohtii juuri nyt, mihin sähkösopimukseen kannattaa tarttua. Myös esimerkiksi määräaikaisten sopimusten tarjoushinnat ovat laskeneet ja halvimmalla sähköä voi saada kaksivuotisella sopimuksella alle 20 sentillä kilowattitunti.

Sähkön hintaan vaikuttaa nyt moni tekijä, joista osaa pystytään ennustamaan, osaa ei.

Marraskuun lopulta alkaen sähkö oli hyvin kallista ennen kaikkea siksi, että sää oli kylmä ja tyyni. Näin ei ollut vain Suomessa, vaan myös Keski-Euroopassa.

Kotimaassa Olkiluodon kolmosreaktori oli edelleen korjauksessa ja tuulivoimatuotantoa oli vähän. Kun sähköstä oli kova kysyntä myös ympäröivissä maissa Keski-Eurooppaa myöten, siirtoyhteyksien kautta Suomenkin hinta hinautui markkinoilla hyvin korkeaksi.

”Maakaasun halpeneminen vähentää korkeimpien hintojen todennäköisyyttä.”

Joulun aikoihin tilanne muuttui täysin. Vattenfallin vanhempi salkunhoitaja Juho Kinni listaa halpojen hintojen syitä: Keski-Euroopassa on ollut harvinaisen lämmintä, samoin Suomessa, maakaasun hinta on puolittunut, kaikkialla on ollut myös tuulista, Ranska on saanut ydinvoimaloitaan käyntiin ja juuri nyt Suomessakin Olkiluoto kolmonen tuottaa sähköä.

Sää vaikuttaa sähkön hintaan siksi, että kylmyys kasvattaa lämmittämiseen käytettävän sähkön kulutusta. Kun pakkanen kiristyy Suomessa asteella, sähkön kulutusteho kasvaa noin 150 megawattia.

Keski-Euroopassa puhutaan vielä paljon suuremmasta mittakaavasta. Talot ovat myös Suomea huonommin eristettyjä, joten kylmällä kelillä lämpöä kuluu paljon.

”Keski-Eurooppaan on ennustettu tammikuulle leutoa sää. Jos se toteutuu ja myös Suomessa on verraten leutoa, kriittisin aika selvitään hyvin”, Kinni sanoo.

Kinni arvioi, että maakaasun hintakin on halventunut juuri leutojen sääennusteiden vuoksi. Maakaasun TTF-futuuri maksaa nyt vain puolet siitä, mitä hinta oli vain kolme viikkoa sitten.

Maakaasun hinta vaikuttaa sähkön hintaan myös Suomessa, vaikka Suomessa ei juuri tuoteta sähköä maakaasulla. Kun sähköstä on koko Euroopassa niukkuutta, sähkön pörssihinta muodostuu kaikkialla maakaasulla tuotettavan sähkön hinnasta.

Halvempi maakaasu tarkoittaa, että tuo korkein marginaalihintakin on huomattavasti matalampi.

”Siksi äärimmäisen korkeiden hintapiikkien todennäköisyys on nyt laskenut”, Kinni arvioi.

Hänen mukaansa maakaasun varastotilanne on Euroopassa niin hyvä, että jos tammikuu on leuto, kaasu tuskin pääsee Euroopassa loppumaan.

Kaasun hinta on nyt samalla tasolla kuin noin vuosi sitten. Kaasu kallistui jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, koska Venäjä alkoi rajoittaa kaasutoimituksia Eurooppaan syksystä 2021 alkaen.

Ennen sitä kaasu maksoi tyypillisesti runsaat 20 euroa megawattitunnilta eli neljäsosan nykyhinnasta.

Tuulivoimaa on Suomessa ja esimerkiksi Saksassa niin paljon, että tuulisuus vaikuttaa sähkön hintaan jo valtavasti. Suomessa tuulivoiman nimellisteho on jo noin 5 200 megawattia.

Voimaloiden tuotantoteho nousee esimerkiksi lauantaina jo 4 300 megawattiin, jos ennusteet pitävät paikkansa. Se on yhtä paljon kuin kaikkien ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho Olkiluoto kolmonen mukaan luettuna.

Siksi sähkö on ollut viime päivinä hyvin halpaa.

Keskimäärin talvikaudella tuulee hyvin ja tuulivoimalat tuottavat keskimäärin paljon sähköä. Riskit liittyvät kireisiin pakkaspäiviin. Silloin ei yleensä juuri tuule.

Eli jos tammikuussa tulee tiukka pakkanen koko Suomeen, on tyyntä ja kulutus nousee niin suureksi, että tuontiyhteydet eivät riitä sitä täyttämään, sähkön hinta nousee korkeuksiin ja sähköstä voi myös tulla hetkellisesti todellinen pula.

Jos lämpötilat sen sijaan kieppuvat Etelä-Suomessa nollan tietämissä, tuulee ja Keski-Euroopassa on leutoa, hinnat voivat olla hyvin edullisia.

Suomessa sähkön kulutus on vähentynyt säästötoimin peräti kymmenen prosenttia, mikä on parantanut tilannetta huomattavasti.

”Toteutunut säästömäärä on yllättänyt kaikki”, Kinni sanoo.

Ranskassa on huollossa 12 Olkiluoto kolmosen verran ydinvoimaloita.

Ydinvoimalla on myös valtava vaikutus sähkön hintaan talven tulevina kuukausina. Suomessa Olkiluodon uusi kolmosreaktori on suurimman osan tammikuuta jälleen pois käytöstä asennuksia ja testejä varten.

Näillä näkymin se palaa tuotantoon helmikuun alkupuolella ja siitä lähtien voimala on käytössä lähes täydellä teholla suurimman osan aikaa, jos kaikki menee hyvin.

Mutta myös Ranskan ydinvoimaloissa on ollut isoja ongelmia. Noin 60 000 megawatin ydinvoimakapasiteetista vain runsas puolet oli käytössä joulukuun alussa, kun sää yhtäkkiä kylmeni.

”Kapasiteettia on saatu sen jälkeen vähän käyntiin, mutta tällä hetkellä käytössä on silti vain 40 000 megawattia”, Kinni sanoo.

Ranskassa huollossa ja laajemmassa remontissa on siis yhä noin kahdentoista Olkiluoto kolmosen verran ydinvoimaa.

Joulukuun alkupuolella Pohjoismaiden tilannetta kiristi myös ison ruotsalaisydinvoimalan odottamaton huoltoseisokki. Nyt Oskarshamnin voimala on taas käytössä.

Vesivoima on sähköpohdinnoissa jo melkein unohdettu, vaikka sillä on Kinnin mukaan aina suuri vaikutus Pohjoismaiden hintoihin.

”Pohjoismaiden vesivarastojen tilanne on aika heikko ja se vaikuttaa erityisesti koko ensi vuotta koskevien futuurien hintoihin”, hän sanoo.

Myös Suomessa järvien ja tekoaltaiden vesitilanne on kuivan kesän ja varhaisen talven jäljiltä keskimääräisen alapuolella. Vesivoimayhtiöt joutuvat siis huolella pohtimaan, missä tahdissa varastoja tyhjennetään, että sähköä riittää kevääseen asti.

Tuulivoimaa on ensi talvena noin 7 000 megawattia.

Markkinoilla katseet ovat jo ensi talvessa. Keski-Euroopassa pohditaan, missä tahdissa ja mihin hintaan maakaasuvarastot saadaan täytettyä seuraavaa talvea varten, kun putkista kaasua ei enää juuri tule.

Mitä enemmän kaasua säästyy tänä talvena, sen parempi on lähtötilanne.

Suomessa sähkömarkkinoiden seuraavaan talveen vaikuttaa se, saadaanko Olkiluodon ydinvoimala lopullisesti kuntoon ja käyntiin. Se parantaisi tilannetta jo huomattavasti ja vähentäisi Suomen riippuvuutta tuontisähköstä.

Tuulivoimaa on ensi talvena käytössä jo noin 7 000 megawattia. Se tarkoittaa, että kohtalaisillakin tuulilla hyvin suuri osa sähköntarpeesta saadaan täytettyä kotimaisella tuotannolla.

Sen pitäisi tarkoittaa keskimäärin edullisempia hintoja. Mitään varmaa ei kukaan kuitenkaan uskalla ennustaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita