Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista teräs­tehdasta Suomeen

Norjalainen Blastr Green Steel on valinnut Inkoon tulevan terästehtaansa sijaintipaikaksi. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 200 henkeä.

Norjalainen Blastr suunnittelee rakentavansa terästehtaan Fortumin entisen kivihiilivoimalan alueelle Inkoon Joddböleen. Alueella on vahvat sähkön siirtoyhteydet ja syväsatama.

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 9:44

Suomeen on suunnitteilla historiallisen suuri teollinen investointi. HS:n kahdesta eri lähteestä hankkimien tietojen mukaan norjalainen Blastr Green Steel aikoo rakentaa Inkooseen terästehtaan.

”Voin vahvistaa, että olemme valinneet vihreää terästä valmistavan tehtaamme sijoituspaikaksi Inkoon. Olemme jo tehneet aiesopimuksen tontin hyödyntämisestä”, sanoo Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen.

Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen

Investoinnin arvo on yhtiön alustavan arvion mukaan neljä miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että se olisi Suomen historian suurimpia teollisia investointeja.

Viime aikojen suurimpia teollisuusinvestointeja on ollut Metsä Groupin 1,8 miljardin euron sellutehdas Kemiin.

Blastr arvioi tehtaan työllistävän aikanaan 1 200 työntekijää. Sen tuotantokapasiteetti olisi 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Tehdasta voi siis verrata teräsyhtiö SSAB:n Raahen-tehtaaseen, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 2,6 miljoonaa tonnia.

Yhtiö on neuvottelut tehtaan rakentamisesta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ministeriö on arvioinut hankkeen erittäin lupaavaksi, vaikka yksityiskohdat ovat vielä osittain avoinna.

Blastrin tavoitteena on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aikataulua voi pitää erittäin kunniahimoisena.

Kyseessä ei ole lopullinen investointipäätös, vaan seuraavaksi yhtiö aloittaa yksityiskohtaisen kannattavuuslaskelman tekemisen. Ennen toiminnan aloittamista tehtaasta tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Yhtiön täytyy myös hankkia tarvittava rahoitus investointia varten.

”Olemme vasta alkuvaiheessa, eikä rahoitusta ole vielä hankittu. Tarkoituksena on hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta ja ottamalla velkaa”, toimitusjohtaja Wittusen sanoo.

Hänen mukaansa lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.

Vuonna 2021 perustettu Blastr on norjalainen yritys, joka pyrkii aloittamaan nopeasti niin sanotun vihreän teräksen tuotannon. Vihreys viittaa tässä tapauksessa siihen, ettei teräksen valmistuksessa käytetä perinteiseen tapaan fossiilisia polttoaineita, vaan prosessi nojaa vetyyn.

Kun vety valmistetaan elektrolyysillä käyttämällä päästötöntä sähköä, prosessi on lähes päästötön. Yhtiö arvioi prosessin vähentävän teräksen valmistuksen hiilidioksidipäästöjä jopa 95 prosenttia.

Blastr etsi tehtaalle sijoituspaikkaa eri puolilta Pohjoismaita, mutta Inkoo osoittautui jo varhaisessa vaiheessa lupaavimmaksi, Wittusen kertoo.

Yksi tärkeimmistä syistä Inkoon valinnalle on puhtaan sähkön saatavuus. Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.

Blastr arvioi tehtaan kuluttavan noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko Suomen viime vuoden kulutuksesta. Tehtaasta tulisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Aiemmin yhtiö suunnitteli terästehtaan rakentamista Pohjois-Norjaan Fauskeen. Se kuitenkin luopui tästä suunnitelmasta muun muassa siksi, että paikalliset kuntapäättäjät eivät hyväksyneet tuulivoiman rakentamista alueelle.

”Suomessa ja Norjassa poliitikot ovat puhuneet tuulivoiman lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta Suomessa hallitus on toiminut selvästi päättäväisemmin”, Wittusen sanoo.

Blastr myös suunnittelee investoivansa Suomessa uuteen tuulivoimatuotantoon turvatakseen sähkönsaantinsa. Etelä-Suomi on Blastrin mukaan houkutteleva sijainti myös osaavan työvoiman saatavuuden takia.

Tehdas on suunnitteilla energiayhtiö Fortumin entisen kivihiilivoimalan maille Inkoon Joddböleen. Viimeiset osat voimalasta purettiin vuonna 2021. Fortum omistaa tontin edelleen, ja on etsinyt sille uutta käyttöä pitkään. Alueelle kaavailtiin aikoinaan palvelinkeskusta, mutta suunnitelma kaatui.

Alue sopii terästehtaan tarpeisiin muun muassa siksi, että siellä on vahvat sähkön siirtoyhteydet ja se sijaitsee syväsataman vieressä.

Blastrin suunnitelma on, että Inkoon terästehtaan raaka-aineena toimiva rautapelletti valmistetaan Norjassa, mistä se tuodaan meriteitse Inkooseen. Tehtaan valmistama teräs lähtee niin ikään markkinoille merikuljetuksina. Päämarkkina-alueet ovat Keski- ja Etelä-Eurooppa.

Vihreän teräksen kehittämisessä on käynnissä maailmanlaajuinen kilpailu. Teräksen valmistus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä, ja alaa on pidetty yhtenä niistä teollisuuden aloista, joilla päästöjen vähentäminen on hankalinta.

Fossiilittomalle teräkselle on kysyntää esimerkiksi autoteollisuudessa, missä valmistajat yrittävät kuumeisesti vähentää päästöjään.

Perinteisistä teräsyhtiöistä ruotsalainen SSAB on investoinut kehitystyöhön paljon, ja yhtiöllä on jo Ruotsin Luulajassa vihreän teräksen pilottilaitos. Yhtiö aikoo muuttaa terästehtaansa Luulajassa ja Raahessa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä.

Murrosvaiheessa perinteinen teollisuudenala houkuttelee myös Blastrin kaltaisia täysin uusia yhtiöitä.

”Haluamme haastaa nykyisin terästeollisuuden siinä, miten terästä valmistetaan. Suurin osa vanhoista teräksen valmistajista sanoo, että ne kehittävät vihreän teräksen tuotantoa, mutta meidän mielestämme aivan liian hitaasti”, Wittusen sanoo.

Hänen mukaansa perinteisille teräsyhtiöille muutos vähähiilisen teräksen valmistukseen on vaikea, sillä se edellyttää kokonaan uuteen tuotantotapaan siirtymistä ja käytännössä vanhojen tehtaiden purkamista.

Blastr on hyvin uusi yhtiö, jolla ei ole vielä lainkaan omaa tuotantoa. Se on kuitenkin saanut kumppanikseen monialayhtiö Cargillin, joka on maailman suurimpia raaka-ainekauppiaita. Cargill auttaa Blastria muun muassa rautamalmin hankinnassa sekä hankkeen rahoituksen järjestämisessä. Rautamalmi on tarkoitus hankkia pohjoismaisista kaivoksista.

Blastrin omistaa norjalainen sijoitusyhtiö Vanir Green Industries, jolla on yhteys myös toiseen vireillä olevaan suurinvestointiin Suomessa. Vanirin perustaja ja Blastrin hallituksen puheenjohtaja Tore Ivar Slettemoen tunnetaan akkuyhtiö Freyr Batteriesin perustajana. Freyr suunnittelee rakentavansa Vaasaan ison akkukennotehtaan.

Oikaisu 3.1.2023 kello 9.44: Uutisessa kerrottiin, että Metsä Groupin sellutehdasinvestointi olisi 1,6 miljardia euroa. Investoinnin koko on päivitetty 1,8 miljardiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita