Suomen työpaikkoja piinaa nyt poikkeuksellisen raju flunssa-aalto

Viime joulukuussa sairauspoissaoloja oli Terveystalon mukaan 42 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 joulukuussa. Myös Mehiläisen mukaan poissaolot kasvoivat joulukuussa selvästi.

Joulukuun flunssa-aalto on näkynyt sairauslomapäivissä.

3.1. 10:34

Joulukuu oli erityisen flunssainen työpaikoilla, ja moni joutui köhimään ja niiskuttamaan välipäivinä tai tsemppaamaan vielä vuoden viimeisten työkiireiden äärellä.

Flunssa-aalto näkyy sairauspoissaolojen määrässä.

”Hengitystieinfektioita, koronaa ja influenssaa on ollut selkeästi enemmän kuin edellisinä vuosina”, toteaa Terveystalon työterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö.

Esimerkiksi hengityselininfektioiden vuoksi sairauspoissaoloja oli viime vuoden joulukuussa 42 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Viime joulukuussa hengityselininfektioista johtuvia sairauslomapäiviä oli myös 25 prosenttia enemmän kuin vuosien 2017 ja 2018 vastaavaan aikaan.

Helinnön mukaan vuodet 2020 ja 2021 olivat koronaviruksen vuoksi niin erikoiset, että vertailu näitä aiempiin vuosiin antaa paremman kokonaiskuvan joulukuun flunssakaudesta.

Tilastoissa koronavirus on eroteltu omaksi kategoriakseen, eivätkä siitä johtuvat poissaolot näy hengityselininfektioiden poissaololuvuissa. Luvuissa on kyse Terveystalossa kirjoitetuista sairauspoissaoloista. Työntekijöiden omailmoituksella pitämät sairauslomapäivät eivät näy luvuissa.

Helinnön mukaan joulukuun flunssa-aallossa kyse saattaa olla siitä, että kovien koronarajoitusvuosien jälkeen eri virukset kiertävät nyt yhteiskunnassa. Kyse voi olla myös siitä, että flunssakausi on lähtenyt tavanomaista aiemmin liikkeelle.

Yleensä flunssahuippu ajoittuu tammi- tai helmikuulle, jolloin tauti ajaa monet muutaman päivän sairauslomalle. Joskus pahin flunssa-aalto osuu maaliskuulle.

Mahdollista siis on, että joulukuun sairastaminen näkyy vähemmän räkäisenä keväänä.

Mehiläisen työterveysasiakkaiden 4–10 päivän mittaiset sairauspoissaolomäärät 3,5-kertaistuneet viime vuoden tammi- ja lokakuun välillä verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan, kertoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Joulukuun osalta Mehiläisen tilastot eivät ole vielä valmiit, sillä pitkäaikaisten poissaolojen osalta luvut tulevat täydentymään. Alustavien tilastojen mukaan vaikuttaa siltä, että joulukuun osalta trendi on samankaltainen kuin muun vuoden osalta: sairauspoissaoloja oli viime vuoden joulukuussa selkeästi enemmän kuin vuoden 2021 vastaavana ajankohtana.

Alustavasti näyttää siltä, että hengityselinsairauksista johtuvat sairauslomapäivien määrä on kasvanut 30 prosenttia viime joulukuussa verrattuna vuoden 2021 joulukuuhun. Koronaviruksesta johtuvien sairauslomapäivien määrä kasvoi 71 prosenttia vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden haasteista johtuvien sairauspoissaolojen määrä on laskenut 50 prosenttia kummankin kategorian osalta.

Hengitystie- ja koronainfektiot olivat yleisin syy sairauspoissaoloille joulukuussa. Toiseksi yleisiin syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kolmanneksi yleisin syy mielenterveyden häiriöt.

Joulua ennen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti koronaohjeitaan. Sen mukaan koronaan kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin hengitystieinfektioihin. Aiemmin suositeltiin, että koronapotilaan tulisi vältellä kontakteja viisi vuorokautta oireiden alusta.

Vuodenvaihteen jälkeen tilapäiset muutoksen tartuntatautipäivärahaan myös poistuivat, eikä Martin mukaan pcr-testien tekeminen ole enää samassa määrin tarpeellista tai järkevää.

Martin mukaan molemmat muutokset tulevat todennäköisesti näkymään alkaneen vuoden sairauspoissaolojen määrissä. Korona-aikana erityisesti 4–10 päivän mittaiset sairauspoissaolot kasvoivat reippaasti.